Kun jostain on karsittava

Olen miettinyt vuoden alusta asti paljon sitä, mihin juttuihin haluan keskittyä ja panostaa. Aikaa kun on (valitettavasti) rajalliset 24 tuntia vuorokaudessa, eikä kyseinen tuntimäärä millään riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä. Haluaisin nimittäin tehdä videoita omalle Youtube-kanavalleni blogin kirjoittamisen lisäksi. Mielellään useamman filkan viikossa (ei ole toteutunut). Mikä blogiin tulee, niin haluaisin kirjoittaa (ja siihen olen pyrkinyt) viisi postausta joka viikko. Lisäksi Instagram-addiktina ei käy päinsä, että eläisin hiljaiseloa myöskään sillä rintamalla, joten IG-kuvia koetan ottaa päivittäin. Siinä sivussa myös tehdä storiesia mahdollisimman kiinnostavasti. Ja ai niin: aloin myös snäppäämään uudestaan, koska miksi ei!

Näiden lisäksi haluan kasvattaa tekemistäni videotuotannon saralla. En ehkä ole hirvittävän paljon blogini puolella tuonut asiaa ilmi, mutta toteutan lyhyitä mainosvideoita sosiaaliseen mediaan eri brändeille sekä yrityksille omien somehommien lomassa. Viimeisen vuoden aikana videoiden tuottaminen on kasvanut tasaista tahtia niin, että työt ovat koostuneet aikalailla puoleksi somehommista, puoleksi videotuotannoista. Tämän vuoden alusta alkaen viimeksi mainitut tuotannot ovat lähteneet exponentiaaliseen nousuun, joka täten vie isomman osan muusta työajasta. Tästä syystä olen joutunut miettimään omaa ajankäyttöä uusiksi. Töiden lisäksi kun haluan vaalia sosiaalisia suhteita. Haluan antaa kunnolla aikaa myös läheisilleni.

Elämäni on varsin hektistä.

Podin koko loppu vuoden huonoa omaa tuntoa siitä, etten saanut tehdyksi sitä, tätä tai tuota asiaa. Tehtailin blogipostauksia hiki hatussa viisi kappaletta viikossa, koska “oli pakko”. Näin olin päättänyt joskus ennen kesää, enkä voinut joustaa. Joka viikko myös syytin itseäni siitä, etten saanut kuvattua ja editoitua filkkaa omaan kanavaani, vaikka olin tämän teille, mutta etenkin itselleni luvannut. Usein alotin – jopa kuvasin koko päivän, mutta editointivaiheessa hommat jäivät seisomaan. Viimeisin valmis video taitaa olla Kreikan reissulta. Huomasin, että liian suuret tavoitteet ja niiden toteutumattomuus söivät luovuutta ihan älyttömästi. Päässä löi tyhjää, eikä ulosanti ollutkaan kummoista. Käytin energiavarastot miettimällä “kun en tälläkään viikolla saanut videota tehdyksi tai X-postausta kirjoitetuksi.” En osannut pysäyttää tätä pyörää ennen kuin vasta vuoden vaihteessa, kun pidin hetken taukoa lähes kaikista hommistani. Aloin miettimään tavoitteitani uudelleen. Miettimään fiksusti, miten aikaani käytän, jotta olisin mahdollisimman aikaansaava, mutta myös tarpeeksi armollinen itselleni.

Se on selvä, että jostain täytyy karsia, mikäli haluan saada aikaan sekä blogipostauksia, videoita (niin itselleni kuin muille tahoillekin), IG-kuvia kuin myös perus lörpöttelyä puhelimelle muuta elämää unohtamatta. Siksi olen nyt viikkojen pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että alan keskittämään energiani oikeasti laatuun, en määrään. Pois päästä pakkomielle viiden postauksen kirjoittamisesta viikossa. Mieluummin kirjoitan kolme tai vaikka vaan kaksi harkittua blogipostausta kuin että hakkaisin pakon edessä näppäimistöä viisi kertaa viikossa, vaikka mitään sanottavaa ei olisi. Tai kun videotuotannon saralla koittaa kiireellisempiä ajanjaksoja (kuten esimerkiksi nyt parin viikon aikana), keskitän energiat videoille. Veikkaan, että ilman sen suurempia tavotteita saan loppujen lopuksi aikaan enemmän hyvää sisältöä kuin vanhalla ajatusmallillani.

Photos by Nata

COLLEGE SHIRT: Cos
SHIRT: Stockmann
PANTS: Topman
SHOES: Dr. Martens

Hauska nähdä, mitä nyt tapahtuu. Käykö niin, että alan laiskottelemaan, kun en ole tehnyt itselleni selkeitä raameja töiden suhteen? Vai kenties tuplautuuko luovuuden määrä ja tätä myötä sisältö omissa kanavissani? Se nähdään seuraavan kuukauden aikana. Luotan kuitenkin siihen, että hommat alkavat rullaamaan paremmin nykyisellä mentaliteetillani.

Mitä te veikkaatte?

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on Pinterest

2 Comments

  1. Kati / almiel 01/23/2018

    Luulen että luovuuden ‘glädje’ tulee isommaksi kun ei ole liian paljon stressiä ja pakkoja. Minulla kans on vaikea keretä tehdä kaikkea mitä haluaisin blogieni ym someni kanssa. Ps. Anteeksi huono suomenkieleni, asun Ruotsissa:)

    Reply
    • Arttu 01/28/2018

      Jep, näin mä toivon myös! 🙂

      Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *