Kurkku! Ei se syötävä pötkylä, vaan mun ruumiinosa. Kipeä. Edelleen. Alkoi siis Pariisissa lauantaina, ja yritin heti hoitaa inkiväärillä, sekä muilla kotikonsteilla. Ei paljoa auttanut, päinvastoin: maanantaina oli jo vaikea puhua ja niellä. Menin tiistaina lääkärille, jossa otettiin nieluviljely sekä perus verikokeet. Tulehdusarvot olivat vähän koholla, mutta nielunäytteet negiksiä. Virusperäinen tauti siis kyseessä, eikä nyt muu auta kuin levähtäminen ja burana. Vaihteeksi siis puolikuntoisena, enkä kyllä tykkää yhtään… Tästä huolimatta oli mukava palata Suomeen. Se on jännä juttu, kun tajuaa, kuinka paljon kaiken kaikkiaan vakaa elämä (oma kämppä, kiva duuni) merkkaa. Aiemmin reissuilta paluu on tuntunut ahdistavalta, ja ymmärtäähän sen jos tiedossa ei ole työpaikkaa, tai pahimmassa tapauksessa edes kämppää. Tällaisiakin paluu-kokemuksia meitsillä on ollut. Tällä kertaa ei näistä elämän perusasioista ollut huolen häivää, joten paluu tuntui aivan hyvältä. Ja ah, että Helsinki onkin kiva paikka!

Photos by Janita Autio

Cap: New Era
T-shirt: H&M
Demin jacket: borrowed
Shorts: Topman
Shoes: Adidas
Shades: Ray-Ban