Rakkaudesta matkustamiseen

rakkaudesta1

Kuten olen jo pariin otteeseen täällä maininnut, rakastan matkustamista kaikissa sen muodoissa! Elämäni on pyörinyt viimesen kahden vuoden ajan niin, että tiedossa on ollut koko ajan reissu, jota odottaa. Nyt on ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun ei ole mitään sen suurempaa matkaa tiedossa ja kieltämättä tuntuu hieman oudolta.

Suurin osa tekemistäni reissuista on ollut hetken mielijohdetta. Esimerkiksi viimeisin Aasian-matka oli yhden illan tulos huomatessamme superhalvat lennot Bangkokiin. Ei paljon nokka tuhissut, kun täyteltiin jo henkilötietoja ja mietittiin rahoitusta (äiti kylläkin taisi tuhista reissusta kuultuaan). Mutta ilman hetken mielijohteita olisi moni hauska matka saattanut jäädä kokematta.

rakkaudesta2

Lentojen varaaminen on aina yhtä jännää puuhaa. Joka kerta mahassa kipristelee, ja mieli alkaa laukkaamaan auringonpaahteessa ja palmujen katveessa tai vaihtoehtoisesti suurkaupungin hälinässä, joskin konkreettisesti matkalle lähdön tajuaa yleensä vasta päivää-paria aikaisemmin. Joskus vasta lentokentällä tsekkausta tehdessä. Silloin on mieli korkealla!

En tiedä, oletteko te ikinä tunteneet samaa, mutta itselläni tulee lähes joka kerta, kun saapuu uuteen maahan, tyhjä ja hukassa oleva olo: täällä sitä nyt ollaan. Mihin suuntaan lähtisin? Ja millähän kulkupelillä? Yleensä tuo outo olotila hälvenee, kun löytää tien majapaikkaan ja saa ruokaa nassuun. Olen todennut, että kyseinen fiilis kuuluu matkustamiseen, ja johtunee usein puuduttavista lennoista/väsymyksestä.

rakkaudesta3 rakkaudesta4

Miksi sitten pidän reissaamisesta niin paljon? Syitä on monia: rakastan eri kulttuureja, niin kliseistä kun se onkin. Haluan nähdä, millaista elämä on toisaalla. Miten ihmiset elävät omaa arkeaan eri paikoissa. En väitä, etteikö myös esimerkiksi aurinko ja hiekkarannat vetäisi puoleensa. Tai se lomafiilis, jolloin saa vain olla ilman huolen häivää. Olen sataprosenttisesti kesäihminen, ja mitä vähemmän joudun kärvistelemään keskellä lunta ja pakkasta, sitä parempi. Jollain oudolla tavalla pidän myös siitä tunteesta, kun on kaukana kaikesta tutusta ja turvallisesta. Kaipaan vaihtelua, ja liian pitkään samassa paikassa oleminen puuduttaa. Siksi on hyvä käydä välillä tuulettumassa muualla.

rakkaudesta5 rakkaudesta6 rakkaudesta7

Olen ollut erittäin onnekas, että olen päässyt reissaamaan sen mitä olen tähän mennessä reissannut, mutta vielä on paljon paikkoja näkemättä. Matkustamista en aio lopettaa koskaan!

Ps. Nämä kuvat on viime kesän Jenkkireissulta. Ikävähän tässä iskee!

Pink everywhere

pink1

Kuulin viime vuonna ensimmäisen kerran Roihuvuoressa sijaitsevasta Kirsikkapuistosta. Ajattelin jo tuolloin käydä ihastelemassa pinkkiä kukkaloistoa, mutta olin liian hidas enkä kerennyt. Tänä keväänä muistin jossain vaiheessa taas puiston olemassaolon ja nyt onneksi tarpeeksi ajoissa. Käytiin Iinan kanssa maanantaina tsekkaamassa mesta, ja kyllä nuo kirsikkapuut näyttää hyvältä tähän vuodenaikaan!

Roihuvuoressa on yhteensä 240 kirsikkapuuta, ja itseasiassa helatorstaina siellä järjestetään Hanami -juhla, joka liittyy kirsikkapuiden kukintaan. Kannattaa mennä nyt ihan lähipäivinä, jos haluaa itse nähdä kukat puussa, nimittäin pian ne putoaa pois.

pink2 pink3 pink4 pink5

Just blue

justblue1

Ihka ensimmäinen asupostaus! Käytiin eilen äitienpäivänä kävelyllä Eiran rannassa jätkäporukalla. Pojat laulaa lurauttivat onnittelulaulun omille äideilleen puhelimen välityksellä, välimatkaa kun on satoja kilometrejä. Sää suosi, ja nautittiin auringosta niin istuskellen kuin frisbeetä heitellen. Siinä sivussa kerettiin räpsimään myös kuvia. Tässä muutama meikäpojasta, kiitos vaan Miksu! Kertokaapa te hyvät lukijat, että tehdäkö näitä OOTD eli päivän asu -postauksia enemmänkin, vaiko ei?

Ps. Kuvan kengät on kirpparilöydös. Harmi kyllä, hiertävät ihan törkeenä! Ehkä tunnin käveltyä alkoi kantapäät huutamaan hoosiannaa ja nyt on muistona kunnon vesirakkulat. Voi olla, että jäi viimeiseksi käyttökerraksi. Ellen keksi miten tehdä niistä ei-hiertävät.

justblue2 justblue3

Aurinkolasit: Ray-Ban
Takki: Weekday
Paita: Weekday
Farkut: H&M
Kengät: Second Hand
Kassi: Makia

Blogin takana

Ajattelin kirjoittaa vähän itsestäni, jos siellä nyt on joku, joka ei tiedä meikäläistä ennestään. Elikkästä, olen vuonna 1993 syntynyt jäbäleisson, kotikaupunkina Helsinki (pohjosen poikia alunperin). Viimeiset pari vuotta olen keskittynyt pääosin elämästä nauttimiseen. En ole ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen opiskellut muuta kuin elämänkoulua, mikä muuten on mielestäni sekin erittäin arvokasta. Viimeseen pariin vuoteen mahtuu vaikka jos mitä: itselleni tärkeimpiä on ehkä kuitenkin ollut muutama reissu, jotka olen päässyt tekemään. Tästäpä aasinsilta reissaamiseen: rakastan matkustamista todella paljon! Lempikaupunki on ehdottomasti New York. Paljon on vielä paikkoja nähtävänä, mutta kaikki aikanaan.

blogintakana1

Vapaa-aikana hengailen paljon frendien kanssa. Tykkään käydä kahviloissa jutustelemassa ja istuskelemassa. Uusia kahvilavinkkejä saa siis antaa! Aika moni paikka on tullut tutuksi ja muutama lempimesta kerennyt syntymään. Osa vapaa-ajasta menee laulaessa, nimittäin laulan kuorossa ja aloin vasta ottamaan myös henkilökohtaisia laulutunteja.

Haaveammattini on arkkitehti/ sisustusarkkitehti/ designeri tai muu vastaava. Hain juuri yhteishaussa sisustusarkkitehdiksi, kylläkin nyt jälkikäteen mietittynä en kovin tosissaan. Saa nähdä kuinka käy. Olen visuaalinen ja luova ihminen, ja esteettisyys on tärkeää. Sen takia on ollut jo pitkää itsestäänselvää, että haluan ammatin jossa pääsen hyödyntämään kyseisiä taitojani. Minua kiinnostaa myös muoti ja tyyli jossain määrin. En ole se muodin aallonharjalla ratsastava tyyppi kuitenkaan, mutta tykkään tyyleistä ja pukeutumisesta.

blogintakana2 blogintakana3

Tulipa random paketti kaikkea vähän sieltä sun täältä. Tässä kuitenkin joitain pääasioita minusta, eli Artusta eli R2:sta eli Arasta.

Kuvista kiitos Jantsalle!