No more hat problems

hatproblems1

Muistatte varmaan kun valittelin hattuongelmastani jonkin aikaa sitten. Eräänä päivänä menin jälleen Carlingsiin sovittamaan hattuja, toivoen niiden ihmeiden tapahtuneen, joista viimeksi kerroin (kertauksena vielä: toivoin joko pään suurenemista/hattujen pienenemistä). Niin oli kuitenkin päässyt käymään, että etsimäni päähineet oli myyty loppuun. En lannistunut, vaan menin kämpälle internetin ihmeelliseen maailmaan, ja ajauduin vaihteeksi nettikauppojen syövereihin. Zalandosta se sitten löytyi, navy lierihattu, eikä ollut hinnalla pilattu nimittäin reilut 30 euroa maksoin! Jäin jännityksissä odottamaan, josko tämä olisi se The Hattu. Eilen kännykkään tuli tekstiviesti, että hattu on saapunut ja hain sen pikapikaa sovitettavaksi. Eipä tainnut pääni kasvaa edellisestä hatun sovittamisesta, sillä tämäkin yksilö on himpun verran väljä päästä(vaikka kokoa s/m), mutta näyttää hyvältä eikä onneksi jokaisesta tuulenvireestä lähde lentoon. Lisäksi sain Carlingsin myyjältä hyvän vinkin suhuuttaa hiuslakkaa lakin sisälle, jotta pysyy paremmin takaraivolla. Sanoisin, että mission completed! Miltä näyttää teidän mielestä?

hatproblems2 hatproblems3

Kuvat: Arttu Poutiainen

Hattu: Topman
Takki: Forever 21
Collegepaita: Levi’s
Kauluspaita ja farkut: H&M
Kengät: Vans

PS. Innostuin tässä eräänä iltana muokkaamaan ulkoasua. Vaatii vielä pientä hienosäätöä ja sitten on näköiseni.

Elämäntaparemontin aika?

elamantaparemontti1

Olen elellyt viimeset vuodet kuin sika pellossa. Elämäntapani eivät ole ehkä olleet ne terveellisimmät ja mäkkiruokaa/eineksiä on kulutettu aika reilusti. Välillä olen saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja elänyt terveellisemmin kunnes olen taas repsahtanut siihen “helppoon” elämään, jossa ei tarvi välittää mitä suuhun laittaa tai kuinka usein urheilee. Valitettavasti se kyllä tuntuu kehossa, ja olen saanut tarpeekseni. Nyt nuorena on vielä suhteellisen helppoa muuttaa elintapoja, miten lie olisi nelikymppisenä. En halua edes miettiä, ja siksi on muutosten aika! Olen aloittanut lenkkeilyn monta kertaa, mutta aina huomaan kuukausien kuluneen ja lenkkien määrän suhteessa aikaan laskeneen kuin lehmän häntä. Eilen kävin kuitenkin pitkästä aikaa pienellä lenkillä. Täytyy sanoa, ettei se mitään herkkua ollut, mutta uskon että pikkuhiljaa alan pääsemään juoksemisen makuun ja toivottavasti pystyn nauttimaan siitä tunteesta vielä joskus. Olen niin sosiaalihiiri, että useimmiten lenkille lähtö kaatuu siihen kun ei kiinnosta lähteä yksin. Lenkkiseura on siis tervetullutta, heheh.

Lihaskunnolle tarvis myös tehdä jotain. Salille ei kiinnosta lähtä ainakaan vielä tässä vaiheessa, kun en ole yhtään tuttu kyseisen skenen kanssa. Ajattelin kuitenkin näin alkuun tehdä kotikuntopiiriä, jospa sillä sais pientä tulosta edes aikaan. Jossain vaiheessa uskaltaudun ehkä myös salille. En halua aloittaa tätä elämäntaparemonttia liian radikaalisti, ettei käy taas kuten ennekin, ja ajadun takaisin vanhaan ja totuttuun. Siksi kerta tai pari juoksemista, sekä muutaman kerran kuntopiiriä viikossa saa riittää alkuun. Siitä on hyvä lähtä nostamaan ylöspäin.

Ruokailutottumuksia olen alkanut jo muokkaamaan pikkuhiljaa. Mäkkärit ja muut pikaruokalat koitan kiertää kaukaa, ja hyvin oon pysynyt suunnitelmissani so far. Nollatoleranssia en kuitenkaan aio ottaa, kunhan ei ole viikottaista. Tykkään ruuanlaitosta, siksi haluan alkaa kokeilemaan uusia reseptejä ja sitä myöten syömään paremmin. Ei siis enää pakasteruokaa, vaan tuoretta ja itsetehtyä. Kesällä on helpompaa syödä paremmin kun on paljon marjoja, vihanneksia ja muita tämän kauden herkkuja tarjolla. Lupaan kirjoitella myös tänne blogin puolelle hyviä reseptejä jos ja kun sellaisia tulee vastaan.

Nyt on Mustosen poika kirjoitellut suuria sanoja. Yritän tosissani saada puheet myös teoiksi. Informoin tänne, kuinka etenen. Peukut pystyyn, että selkäranka pysyy enkä lähde lipsumaan.

elamantaparemontti2 elamantaparemontti3

Hat inspiration

hatinspo1

Olen haaveillut hatusta jo jonkin aikaa. En kylläkään ihan mistä tahansa, vaan vähän isommasta, leveälierisestä hatusta. Oman pääni malli on kinkkinen, nimittäin harva lippis esimerkiksi näyttää hyvältä päässäni. Hattua en ole koskaan omistanut, ja ajattelin, että ehkäpä hatut ovat malliltaan sopivampia meikäläiselle. Aloin muutamia viikkoja sitten metsästämään täydellistä päähinettä nettikaupoista, ja siellä valikoimaa näytti olevan ihan kiitettävästi. Samaa ei voi sanoa kauppojen valikoimasta täällä Helsingissä, nimittäin ainut kysenomainen hattu löytyi Carlingsista, joka sekin on onesize ja minun pienelle päälle valitettasti liian iso. Ehkä voisin käydä koittamassa vielä kerran, jos vaikka pää olisi kasvanut tai joku muu ihme tapahtunut. Netistä tilaaminen olisi kyllä helppoa, mutta kuvasta on vaikea sanoa, istuuko hattu hyvin juuri minun päähän. En jaksaisi alkaa siihen tilaus-palautus rumbaan.

Köpiksessä satuttiin vahingossa erääseen kauppaan, jossa oli hattuja vaikka millä mitalla. Oli eri värisiä, kokoisia, muotoisia. Oli rusetilla, nauhalla, sulalla varustettuja hattuja. Yksi niistä oli päähäni ihan täydellisesti istuva, mutta turhan hintava. Ei tullut kauppoja. Olin kyllä yllättynyt, että sielläkin, vaikka vaatekauppojen valikoima on laajempi kuin Helsingissä, etsiskelemiäni hattuja oli hyvin harvakseltaan. Ehkä niiden kausi on mennyt vähän jo ohi. Mutta koska olen tuon päähäpiston(hehheh) saanut, että hattu on oltava, niin sehän on myös sitten oltava. Jos teillä on antaa vinkkejä, mistä saattaisi löytyä musta, simppeli hattunen, niin kommenttia tulemaan rohkeasti (vaihtoehtoisesti, vinkkejä pään uudelleen muotoilusta otetaan vastaan). Ehkä tämän pojan päähän löydetään vielä joku suoja kesäksi.

hatinspo2 hatinspo3