Ah ihanaa, että muutto on jo ohi! Palataanpa kuitenkin vielä hetkeksi takaisin alkuviikkoon, kun kaikki oli vasta edessä päin. Taltioin nimittäin vlogin muotoon tuon meikäläisen pari päiväisen härdellin (voit katsoa sen alta). Kun aloittaa pakkailut vasta päivää ennen varsinaista muuttoa, voi olla varma että saattaa ihan vähän sillä tavalla huolettaa muun muassa se, että kerkeääkö saada kaikki kaapit tyhjennettyä ajallaan. Onneksi me ihmiset pärjäämme aika-ajoin vähemmilläkin yöunilla ja parhaassa tapauksessa saatamme omistaa pakkaamista rakastavia ystäviä, jotka pääsevät lyhyellä varoitusajalla jeesimään.

Suunnitelmissa oli alunperin tehdä järkevä, eli karsiva muutto – kierrättää ja heittää menemään kaikki turha roina sekä vaatteet. Ei tapahtunut, kuten ehkä edellisestä kappaleesta arvata saattaa. Heittelin mahdollisimman vähän päättömästi kaiken niin omiin pahvilaatikoihin, muuttofirman tuomiin laatikoihin, jätesäkkeihin kuin matkalaukkuihinkin, jotta vaan kerkesin saamaan kaiken ajoissa pakettiin. Samalla yritin miettiä, mitä pakkaan seuraavan parin viikon ajalle itselleni mukaan muutamaan laukkuun kodittoman kiertolaiselämäni ajaksi, sillä minä ja kaikki tavarat erkaantuisimme hetkeksi uuden asunnon valmistumiseen saakka. Toistaiseksi kaikki vaikuttaa menneen ihan hyvin, kun en ole (ainakaan vielä) huomannut pakanneeni mitään tärkeää toisella puolen pääkaupunkiseutua oleviin bokseihin.

Ja siis joo, tilannehan on se, että olen virallisesti koditon tällä hetkellä. Sompailen veljen perheen sekä ystävien nurkkia edestakaisin matkalaukkuineni ainakin nyt kahden viikon ajan. Ihan hauskaa elää pitkästä aikaa tällaista elämää. Tulee vahvasti mieleen nuoruus ja ensimmäiset vuodet Helsingissä, kun asuin yhdessä paikassa kuukauden tai pari kerrallaan ja kaikki omaisuus mahtui muutamaan lentolaukkuun. Toisaalta tiedän, ettei tätä jatku pitkään ja osaan suhtautua tilanteeseen tarvittavalla huumorilla. Uusi kämppä tuntuu myös varmasti extra hyvältä kiertolaisuuden jälkeen.

On aika tottua hetkellisesti hieman erilaiseen elämäntilanteeseen. Vaihtelua halusin ja kaipasin, vaihtelua todenteolla sain. Ja tulen saamaan vielä hetken aikaa. Vaikka haikeus valtasi kehon painaessani Kasarmikadun yksiön oven viimeistä kertaa kiinni, ei vanha kämppä pyöri enää mielessä, vaan katse on jo täysin tulevassa. Tosin eilen illalla olin hetkellisesti lähdössä vanhaan osoitteeseen kaverilta, mutta eipä tuo nyt ole ihmekään. Mutta meitsillä on todella hyvä fiilis tulevasta. Sellainen olo, että tätä on kaivattu. Pysykäähän kuulolla!