Tein hiljattain päätöksen, josta kerroinkin Instagramin puolella jo aiemmin: aion matkustaa jonnekin Suomea kauemmas – mielellään itselleni uuteen kohteeseen – joka kuukausi loppuvuoden ajan. Oikeastaan päätös on lopputulema suuremmasta oivalluksesta, kun päätin alkaa elämään elämääni enemmän. Toteuttamaan nuoresta pojasta asti sisällä ollutta unelmaa. Aloitetaanpa aivan alusta.
Matkustaminen on ollut intohimoni aina. Nuorempana veljien seikkailuista ja kertomuksista innostuneena päätin, että isona aion toteuttaa samanlaisia reissuja niin paljon kuin mahdollista ja nähdä koko maailman (vaatimaton haave). Lukiosta valmistuttua en lähtenyt opiskelemaan, vaan menin töihin tienaamaan rahaa, jotta pystyin toteuttaa unelmaani eli matkustaa kauas pois Suomesta mahdollisimman moneen eri maahan. Kävin lähinnä pidemmillä reissuilla puolenvuoden/vuoden sykleissä. Elämäntapani ei ollut kovin kannattava, sillä aina ennen reissuja irtisanouduin sen hetkisestä duunipaikasta ja jopa kämpästä. Takaisin tullessa olin jotakuinkin rahaton, työtön ja asunnoton, mistä syystä olisin mieluummin jäänyt aina kohteeseen kuin kohdannut karun todellisuuden kotona.
En kadu tuolloin tehtyjä ratkaisuja, sillä olisin monta mahtavaa kokemusta köyhempi ilman nuoruuden hulluutta. Iän karttuessa tajusin kuitenkin, että pystyäkseni nauttimaan elämästä myös Suomessa, tarvitsee meikäläisen tehdä ehkä hieman harkitumpia päätöksiä. Tajusin, ettei reissujen tarvitse aina olla kuukausien mittaisia, tuhansia euroja vaativia irtiottoja. Riittää aivan hyvin käydä lähikohteissa parin yön ajan. Elämä Helsingissä alkoi maistumaan huomattavasti paremmalta, kun reissuista kotiin palatessa työpaikka ja asunto olivat edelleen tallella.
Nyt viimeisen puolentoista vuoden ajan matkustaminen ja arki ovat olleet hyvässä balanssissa, enkä ole elänyt enää pelkästään reissuille. Jano nähdä uusia maita on kuitenkin pitänyt pintansa. Nyt päästäänkin siihen päätökseen josta jo alussa kirjoitin: haluan matkustaa loppuvuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen aina ollut kova poika hyödyntämään tarjouslentoja ja etsimään toinen toistaan parempia diilejä internetin syövereistä. Koska lentojen hinnat ovat nykyään ylipäätään todella alhaisia, saattaa kaukolentoja saada vain muutamalla satasella Euroopan kohteista puhumattakaan. Miksipä ei siis olisi kaukaa viisas ja varaisi jo nyt matkoja tuleville kuukausille, kun kaikenlaisia tarjouksia on tosiaan netti pullollaan. Esimerkiksi tonni riittää useampien lentojen hommaamiseen.
Tiedän, ettei sama touhu ole todellakaan kaikille mahdollista, vaan olen itse onnekkaassa asemassa saadessani tehdä duunia, joka antaa vapauden päättää omista työajoista. Siksi pystyn varaamaan matkan jos toisenkin, ilman että tarvitsisi miettiä lomapäiviä tai muita erikoisjärjestelyjä. Miksipä en hyödyntäisi tilannetta? Elämmehän täällä vain kerran ja itse ainakin haluan elää täysillä niin kauan kuin pystyn.
Tottahan on, että matka kuin matka vaatii hieman ylimääräistä massia. Omia kulutustottumuksia muuttamalla reissurahojen kasaan haaliminen onnistuu kuitenkin aika näppärästi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa mm. ulkona syömisen vähentämistä sekä muiden turhanpäiväisten menojen välttämistä. Myös itse reissussa ollessa rahanmenoa voi säädellä paljonkin esimerkiksi säästämällä majoituksessa. Life is all about choices.
Photos by Janita Autio
T-SHIRT: Fila
JEANS: Topman
SHOES: Superga
Tällä hetkellä tilanne on se, että matkat kahdelle seuraavalle kuukaudelle on nyt varattuna ja muutama muu jo suunnitteilla. Ensimmäisenä suuntaan Nizzaan (itseasiassa jo ensi viikolla) ja elokuussa vuorossa on Rooma. Molemmat kaupungit ovat olleet pidempään Must Visit -kohteiden listalla, joten olen ihan fiiliksissä! Ja voin kertoa, ettei hinnat paljon päätä huimanneet. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin.
Summasummarum: eletään elämää täysillä! Tehdään asioita omien haaveiden ja unelmien eteen niin paljon kuin pystymme. Unelmia täytyy toteuttaa silloin, kun siihen on mahdollisuus ja tästä alkaa meikäläisen (pitkä) matka kohti koko maailman näkemistä. Matka kohti yhtä unelmistani.
Hieno päätös. Kannatan. Varsinkin, kun tähän on mahdollisuus. Ja monia unelmia voi rahoittaa nimenomaan kulutustottumusten muutoksilla. Itse en matkusta, sillä haluan laittaa kotia. Mutta ehkä, kun sisustus on balanssissa matkantekokin onnistuu. Seuraava oma matkani suuntaa niihin Rantakylän pusikoihin. 😉
Nimenomaan, jokainen priorisoi itselleen tärkeitä asioita! Ja kyllä sitä kerkeää matkustelemaan sitten myöhemminkin kun koti on valmiina. 🙂 Haha, mukavaa reissua sinne!
Hienoa että uskallat tavoitella unelmiasi, oikein hyviä reissuja sulle! Sulla on muutes hieno tyyli, saan paljon inspistä omaan pukeutumiseen, vaikka nainen olenkin 😀
Kiitos paljon! Mukava kuulla, että meikäläisen tyylistä saa naisena myös inspiraatiota! 🙂
Jes oikea meininki! Matkustamiseen kulutettu raha ei ikinä mee hukkaan. Itellä kans tää maailmannäkemisen jano on kova. Oma työ ei ihan milloin vain mahdollista matkustamista, mutta kaikki lomat kyllä menee reissuihin ja onneksi pystyy pidennettyjä viikonloppuja tekemään aika helposti. Sitte ku välillä pääsee vielä duunin kauttaki reissuun! Terveisiä vaan Maltalta.
Mä uskon näin myös, että sillä rahalla saa paljon itse rahaa arvokkaampia kokemuksia! Ja nimenomaan, pidennetyt viikonloput riittää aivan hyvin esim. Euroopassa matkusteluun (jossa itsellä on vielä nähtävää vaikka jos kuinka!).
Matkustaminen avartaa, mutta myös saastuttaa. Eikö sinua ahdista se ajatus, miten paljon lentäminen saastuttaa ja edistää ilmanstonmuutosta? On laksettu, että jos kaikki maapallon ihmiset kävis yhden lentoreissun vuodessa eli kaksi suuntaa, homma olisi planeetan kannalta selvä. Sinun suunnitelmiisi kuuluu aika monta matkaa enemmän. Kiinnostais kuulla, miten olet ratkaissut ko. ongelman. Itse en enää voi lentää ja ei sekään pelkästään hyvältä ratkaisulta tunnu.
En voi sanoa muuta kuin, että olet aivan oikeassa – eihän lentäminen todellakaan ole ekologista. Itse olen valitettavasti siinä mielessä itsekäs ihminen, että matkustamista en aio ympäristösyiden takia kuitenkaan lopettaa. Jokaisen ihmisen tulisi miettiä enemmän omia kulutustottumuksiaan ja pyrkiä parhaaseen, mutta koen myös ettei sen tarvitse määrittää koko elämää.
Ollaampa kyllä niin samoilla linjoilla että vois olla mun kirjottama teksti, huh! Aina siihen balanssin löytämiseen asti, tällä hetkellä koitan sitä kovasti etsiä.. Ja luulen jo tietäväni mikä sopis mulle, mutta nyt pitää saada elämä siihen pisteeseen.
Matkustelu vei minutkin lukion jälkeen, ja matkanpäällä ollaan vielä nyt muutama vuosi myöhemminkin. Helsingissä ois ihana asua, mutta juurikin duunikuviot haluaisin kuntoon, tää poukkoilu alkaa jo riittää. Onkohan tässä tullut vanhaksi, kun ei enää asunnoton penninvenytys Aasian nurkissa oo se elämän syvin tarkotus ja suurin päämäärä 😀 Ja todellakin, matkustaminen onnistuu todella halvalla kun osaa etsiä ja on valmis vähän uhraamaan sen eteen.
Hauskaa, että löytyy muitakin saman henkisiä tyyppejä! Mutta veikkaan, et nimenomaan nuorena jaksaa tuollasta huoletonta reissaamista enemmän. Iän karttuessa alkaa taas arvostamaan pysyvyyttä elämässä. Tsemppii sinne, kyllä se elämä siitä lutviutuu itsestään oikeille urille – näin mä uskon! 🙂
Jep, näin mäkin uskon, aina ne asiat tuppaa lutviutumaan. Ihanaa loppuvuotta reissuilun parissa sulle!