Säät vaikuttavat mielialaani erittäin herkästi. Voitte siis varmaan arvata mikä meininki on nyt, kun vettä on satanut kolme päivää putkeen. Jep, hieman niin sanottua syysmasennusta ilmassa.. Tai ehkä ahdistus on parempi sana. Ja valitettavasti jopa minä, joka yritän varjella syksy-sanan liian aikaista viljelyä, olen repsahtanut käyttämään juurikin kyseistä kirosanaa jo nyt. Mutta minkäs teet kun toppatakki ei ole yhtään liioiteltu valinta aamulla töihin lähtiessä ja vettä piiskaa vaakasuoraan kaupungilla kipittäessä. Syksy mikä syksy. Kesä on vuoden parasta aikaa, ja valitettavasti en ole vielä saanut tarvittavaa annosta kerätyksi tulevan talven varalle. Vertaan koko ajan vuoden takaiseen ja mietin kuinka kuljin tähän aikaan Eiranrannassa ottamassa aurinkoa töiden jälkeen. Tuntuu niin kurjalta…

Oikeasti syksykin on aivan jees vuodenaika. Jees silloin, kun aurinko paistaa kauniisti ja puut alkavat tiputtamaan värikkäät lehtensä maahan. Sellaista syksyä en karsasta ollenkaan. Jos kuitenkin tulevat kuukaudet vastaavat menneitä päiviä, on meikäpojalla edessä pitkä ja kivinen tie. Ehkä lopetan ajattelemisen liian pitkälle tulevaan. Voi tehdä parempaa mielenterveydelle :D. Mutta niin, sanomani piti, että syksy tuli aivan liian aikaisin… Komppaatteko, vai oletteko jo valmiita syksyn pimeneviin iltoihin?

Photos by Nata