Saan usein kysymyksiä ihmisiltä liittyen tämän hetkiseen työhöni. Missä oikein olet nyt töissä kun jäit päivätöistä pois? Vaihdoitko työpaikkaa? Edellisten kaltaiset kysymykset ovat tulleet tutuksi menneen parin kuukauden aikana. Jättäydyin siis pois päivätöistä vuoden vaihteessa tarkoituksena keskittyä oman toiminimen “pyörittämiseen”. Ratkaisun tekeminen silloin ei ollut helppo: heitin töiden mukana pois tietynlaisen varmuuden mm. elannosta, joskin itselläni oli lähes koko ajan hyvä fiilis ja ehkäpä siitä syystä uskalsin nykyiseen tilanteeseen johtaneen päätöksen tehdä. Nyt jälkikäteen voin hyvällä mielellä todeta päätöksen olleen juuri oikea.
Olen tätä nykyä täysipäiväinen yrittäjä (joka edelleen kuulostaa omaan korvaan niin hassulta). Teen oman toiminimen kautta sisällöntuotantoa (eli blogi- ja someyhteistöitä), erinäisiä videoprojekteja eri yrityksille kuten myös valokuvauskeikkoja. Ja niin hullua kuin se onkin, töitä riittää ja elätän näillä töillä itseni varsin mainiosti. Välillä sitä unohtaa, missä tilanteessa on ja mikä matka tähän ollaan tultu. Kaikki on tapahtunut niin törkeen nopeasti – vielä vuosi sitten olin vakinaisessa työsuhteessa Stockmannilla. Hullua! Tuntuu, että nuista ajoista olis iäisyys… Kai sitä on jollain tapaa etuoikeutettu saadessaan tehdä töitä omien intohimojen parissa.
Millaista on olla yrittäjä? En varmastikaan voi puhua kuin itseni puolesta, mutta parin kuukauden täyspäiväisen yrittäjyystaipaleen jälkeen voin sanoa sen olevan aika kivaa! Itse saa (yleensä) päättää milloin tekee töitä ja monelta herää. Koska ei ole sidottuna tiettyyn paikkaan voi helposti lähteä käymään päiväreissulla lähikaupungissa ja tehdä ylipäätään spontaanimmin asioita. Töitä kun voi oikeastaan tehdä mistä vaan, missä on nettiyhteys. Välillä revitään hiuksia päästä, kun monta deadlinea osuu samalle päivälle – toisinaan taas istuskellaan lähikahvilassa läppärin kanssa vailla huolen häivää. Yrittäminen on hyvin vaihtelevaa ja siksi kivaa!
Tottakai yrittämiseen liittyy myös vastuuta, joka on kaiken sen vapauden vastapainona. Täytyy tehdä laskuja, maksaa laskuja, muistaa toimittaa tarvittavat aineistot kuukausittain kirjanpitäjälle (jota ilman en näitä hommia pystyisi todellakaan tekemään). On ennakkoveroja ja alveja, ja kaikenlaisia eläkemaksuja. Oikeastaan paljon maksuja, joista en ole ennen toiminimen perustamista kuullutkaan. Välillä en ymmärrä mistään mitään, mutta päivä päivältä opin lisää. Tämä on kuitenkin kaiken vapauden arvoista! Nautin elämästäni tällä hetkellä todella paljon ja toivon, että olen yrittäjä vielä vuosienkin päästä.