Tässäpä My City -sarjan toinen osa (ensimmäinen löytyy täältä). Helsinki on kaunis kaupunki. Kaupunki, josta on muodostunut mulle varsin lyhyessä ajassa koti. Tuntuu, kuin olis aina sitä ollutkin, vaikka suurimman osan elämästäni olen elänyt jossain aivan muualla. Otin muutaman fiiliskuvan eilen illalla tästä meitsin hoodseilta Töölöstä. Saa nähdä ovatko nämä kadut “meitsin hoodseja” enää parin kuukauden kuluttua, meillä kun jätkien kanssa loppuu vuokrasoppari elokuun lopussa, ja vielä en ole kerennyt miettimään asumiskuvioitani sen pidemmälle. Pitäis ehkä skarpata ja alkaa metsästämään kämppää, koska ne tunnetusti vuokrataan alta aikayksikön tähän aikaan vuodesta. Toivottavasti en ole liian myöhässä! Olen myös päättänyt, että Helsingissä kun asutaan, niin sitten asutaan kantakaupungissa. Lähiöt on osaltani koettu. Haluan elää lähellä kahviloita, kauppoja ja tapahtumia – lähellä asioita, minkä takia viihdyn täällä niin hyvin. Jotkut pitävät, kun ympärillä on enemmän tilaa ja luontoa. Itse tykkään kaupungin hälinästä, joka Helsingissä on kylläkin varsin pientä. Puistot ja merenranta riittävät luonnoksi. Ja nopeastihan tästä pääsee kunnon pusikkoon, jos yhtäkkiä tulee tarve sinne päästä. Epäilen kyllä.