Herkulliset avokadotoastit

03/02/2016

Joskus vapaapäivinä innostun tekemään parempaa aamupalaa, sillä liian usein päivä alkaa kuivettuneella leivänkannikalla ja lasilla vettä. Miksipä ei siis hyödyntäisi rauhallista aamua, ja panostaisi pikkiriikkisen päivän tärkeimpään ateriaan? Rakastuin reissussa monien aamupalapaikkojen valikoimassa olleisiin avokadotoasteihin. Päätin jo siellä, että kokeilen tehdä toasteja itse kunhan kotiudun. Tänään oli se päivä, kun otin ja tein! Surautin kylkeen myös oman bravuuri-smoothien, jotta vihreä väri ei varmasti lopu pöydästä.

Avokadotoastit ovat maailman yksinkertaisimpia valmistaa! Myös erittäin herkullisia. Koska leipien valmistus vie ehkä viisi minuuttia, uskon, että näitä tullaan näkemään Mr. Mustosen aamupalapöydässä useamminkin. Suosittelen kokeilemaan! Resepti leipiin, sekä linkki vihersmoothien reseptiin löytyy alhaalta.

Avokadotoast (4 kpl):
1 kypsä avokado
suolaa
pippuria
fetaa oman mielen mukaan
kirsikkatomaatteja

Murskaa avokado, ja lisää joukkoon suola sekä pippuri. Paahda leivät. Levitä avokadomurskaa leipien päälle, ja murustele pinnalle fetaa. Lopuksi lisää kirsikkatomaatit.

Helmikuun suosikit

03/01/2016

Helmikuu oli selkeästi edeltäjäänsä tammikuuta parempi kuukausi. Ihmekös tuo, kun joka päivä on vapaapäivä ja lämpötila ei hetkeksikään laske alle 25 celsiusasteen. Elämäni koostui pitkälti laittoman hyvistä aterioista, melanoomariskin kasvattamisesta, sekä chillistä oleilusta. Tällä hetkellä kaikki nämä tuntuvat vain pitkältä unelta. Vaikka mennyt kuukausi olikin varsin erilainen, ajattelin silti heittää kehiin suosikit!

Kuten moneen kertaan olen jo maininnut, söimme joka päivä hyvin. Yksi ehdottomista helmikuun suosikeista on siis safka! Mitäs sitä sen enempää selittelemään, annetaan kuvien puhua puolestaan.

Päivän mittainen täsmäisku Uluwatuun jäi mieleen monella tapaa: olimme vähällä jäädä saarroksiin kallion poukamaan, ja loppujen lopuksi päädyimme viettämään päivää järjettömän kauniille infinity -altaalle. Muistan, kuinka mietin siinä altaan reunalla maisemia ihaillessa, ettei tästä hetkestä puutu mitään! Kaikki oli vain hyvin, ja olin onneni kukkuloilla! Siksi päivä ansaitsee ehdottomasti paikan suosikeissa. Omistin aiemmin kokonaisen postauksen Uluwatulle. Postaukseen pääsee tästä.

Kolmas suosikki on reissun loppupäästä, kun olimme jo Singaporessa: Kiinalaiseen uuteenvuoteen liittyvä Chingay Paraati, josta en ollut ikinä ennen kuullutkaan, järjestettiin juuri yhtäaikaa reissumme kanssa. Oli mahtavaa päästä mukaan juhlatunnelmaan, katsomaan toinen toistaan hienompia ja isompia taitavasti rakennettuja laivueita, sekä tanssi- ja akrobaattiesityksiä. Paraati järjestetään Kiinalaisten Jumalten synttärien kunniaksi ja on sen mukainen! En tiedä kuinka paljon resursseja paraati syö kaiken kaikkiaan, mutta sen voin sanoa, että pieneltä kylältä loppuisi sekä sähköt että ihmiset, jos tällainen tapahtuma järjestettäisiin! Todella vaikuttava monikulttuurisuutta edistävä juhla!

Olisin voinut jatkaa suosikkien listaa vaikka kuinka, mutta tässä kolme, jotka nousivat päällimmäisinä mieleen. Niin se vain on maaliskuu, samalla kevät pyörähtänyt käyntiin ja ollaan jälleen lähempänä kesää! Ulkona on paistanut kaunis kevätaurinko melkein jokaisena päivänä Suomeen saapumisen jälkeen. Toivotaan, että kelit pysyy yhtä kauniina myös tulevien kuukausien ajan. Lumi vois alkaa myös pikkuhiljaa tekemään lähtöä, vai mitä olette mieltä? 😉

Haikeutta ilmassa

02/26/2016

Vaihteeksi tilanteessa, kun istun yksin tyhjän kämpän lattialla, seurana vain tämä tietokone ja läjä vaatteita ym. roinaa auki repsottavien matkalaukkujen vierellä. Olen ollut samassa jamassa turhan monta kertaa kuluneiden vuosien aikana, mutta sitähän se elämä on. Muutoksia. Tuntuu haikealta laittaa oma pieni elämä jälleen paketteihin, ja miettiä niiden uudelleensijoittamista. Tulevaisuus jännittää.

Valkoisia seiniä tuijotellessa tulee tyhjä olo. Samalla mieleen nousee paljon mukavia hetkiä, joita nämä seinät ovat saaneet nähdä: naurua, epäonnistuneita poraushetkiä, tippuneita naulakoita, sekä liian monta huonoa vitsiä. Muistoja, joita tulen kantamaan mukanani koko loppuelämän. Ja tippuneista naulakoista tulikin mieleen, että onko teillä heittää hyviä vinkkejä “pienehköjen” seinässä sijaitsevien kraatereiden peittämiseen? Ei muuten stressiä, mutta sunnuntaina täytyis olla pinnat kunnossa.

Missä on seuraava koti? Sitä en tiedä itsekään. Jatkuva muuttaminen on raskasta, josta syystä olisi kiva löytää pidempiaikainen majan päätä peittämään. Toisaalta juurtuminen yhteen paikkaan kauhistuttaa. En siis osaa sanoa tämän enempää.

Nyt täytyy jatkaa pakkaamista. Kiitos Ullanlinna, kiitos Vuorimiehenkatu. Ennen kaikkea kiitos Helkalle kämppiksenä olemisesta!

Pieni infopaketti Gili Islandeille

02/25/2016

Teimme Balilta muutaman päivän reissun Gilin paratiisisaarille. Saaria on yhteensä kolme: Air, Meno ja Trawangan, ja ne kuuluvat Lombokille. Isoin ja suosituin on Trawangan, jossa me vietimme kaikki 3 yötä. Isosta saaresta ei kuitenkaan voi puhua, sillä saaren ympäri ajaa pyörällä puolessa tunnissa. Gilit ovat siinä mielessä eksoottinen kohde, ettei siellä ole mitään moottoriajoneuvoja: hevoskärryt kuljettavat niin turisteja, kuin mantereelta saapuvia rakennustarvikkeita ympäri saarta. Kävelemällä pääsee kätevästi paikasta toiseen, mutta jos haluaa edetä nopeammin, suosittelen pyörää.

MITEN GILEILLE?

Nopein vaihtoehto on speedboat Balilta Gileille. Kutan Poppies Lanelta löytyy kymmenittäin kojuja, joista matkan voi käydä ostamassa. Myytäviin matkoihin sisältyy kyyditys Kutalta Padangbain satamaan, ja sieltä vene paratiisisaarille. Suosittelen ostamaan edestakaisen matkan Open Return -vaihtoehdolla: etukäteen ei siis tarvitse tietää paluupäivää, vaan lauttamatkan Balille voi käydä varaamassa kun siltä tuntuu. Ja sitten hinnoista: kauppiaat heittävät meno-paluu matkan hinnaksi luultavasti 700k – 800k rupiaa. Kannattaa tingata, sillä tuo hinta on aivan ylihintainen. Me saimme edestakaisen matkan 400 000 rupialla, eli hieman alle 30 eurolla. Olen kuullut että vieläkin halvemmalla pääsee, jos jaksaa nähdä enemmän vaivaa sen eteen. Matka Kutalta Gili T:lle kesti kokonaisuudessaan 4,5 tuntia.

MAJOITUS

Emme varanneet etukäteen mitään majoitusta, vaan luotimme löytävämme majapaikan suoraan kohteesta. Onneksi luotimme, sillä jälleen saimme yöt paljon halvemmalla kuin netistä valmiiksi varaamalla. Toisaalta, ensimmäiset tunnit vesisateessa huonetta etsien eivät olleet kovin mieltä kohottavia. Rannalla sijaitsee saaren hienoimmat, tällaisille reppureissaajille turhan hintavat luksuskohteet. Sisämaahan mentäessä hinnat tippuvat roimasti, ja me löysimme oman pienen bungalowin muutaman sadan metrin päästä rannalta. Kolmelta hengeltä paikka kustansi 300 000 rupiaa per yö. Halvemmallakin olisi päässyt, mutta emme halunneet tinkiä siisteydestä. Jälleen, majapaikkojen hinnoissa on ilmaa, joten tingata kannattaa! Meidän viereisen bungalowin kaksi Alankomaalaista jätkää maksoivat 200 000 rupiaa enemmän yöltä kuin me, koska tyytyivät ensimmäiseen heille tarjottuun hintaan. Tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa 😉

AKTIVITEETIT

Kuten mainitsinkin aiemmin, Gili is the place to be, jos tahtoo rentoutua. Turkoosi vesi, ja valkoiset hiekkarannat ovat täydellisiä niin auringon, kuin kauniiden kuvien ottamiseen. Jos pelkkä rannalla lötköttäminen ei kuitenkaan houkuta, löytyy saarilta myös muuta tekemistä. Sukelluskursseja on tarjolla vaikka millä mitalla, ilmeisesti myös ihan hyvään hintaan. Itse en pysty korvaongelmista johtuen varmaan koskaan laitesukeltamaan, joten sen enempää en myöskään osaa tästä lajista kertoa. Kauniita kaloja ja kilppareita pääsee ihailemaan myös snorklaamalla: päivän mittainen snorklausreissu on hyvä tapa päästä parhaille mestoille ihailemaan merenalaista maailmaa. Snorklausreissuja kaupataan joka kadun kulmassa, ja hinnat ovat myös aikalailla samat paikassa kuin paikassa. Me maksoimme päivän reissusta 100 000 rupiaa per henkilö. Itsehän en loppujen lopuksi päässyt koko reissulle, koska sain ihanaisen vatsapöpön… Tästä johtuen en oikeastaan kerennyt tehdä mitään muutakaan. Jos jotain olisin halunnut päästä kokeilemaan, niin ratsastamista rannalla!

MUUTA INFOA

Gili Trawanganilla kaunein paikka auringon ottamiseen oli La Moomba Bar&Restaurantin ranta. Paikkaa mainostettiin myös oivallisena kilppareiden spottaamiseen. Saaren länsirannikolla sijaitsi paikka nimeltä Casa Vintage Store: rannalla sijaitseva vintage liike, jonka yhteydessä toimi Karibialaiseen ja Jamaicalaiseen ruokaan erikoistunut ravintola. Ostosten lomassa pystyi nauttimaan drinkin rannalla puihin ripustetuissa riippareissa. Hintataso Gileillä on hieman kalliimpi kuin Balilla. Jos haluaa saada todella halpaa safkaa, niin illalla saarelta löytyy Night Market. Aterian saa muutamalla eurolla, ja valinnanvaraa on paljon. Muistakaa kuitenkin, että hygieniataso on alkeellinen, ja mahataudin riski on olemassa. Allekirjoittanut tottakai söi eri kojusta kuin reissutoverit, ja nappasi pääpotin, eli viikon kestävän ripulin. Ei kiva 😀

Omalta osalta Gilien tutkiminen jäi varsin vähäiseksi. Näin ainoastaan Trawanganin, vieläpä kovin pintapuolisesti. Siksi vahvaa wow -fiilistä ei paikasta tullut. Kaikesta huolimatta suosittelen ehdottomasti näitä pieniä paratiisisaaria lomakohteeksi, jos tuolla päin maailmaa reissaa! Tiedän, että terveenä ja pidemmällä ajalla saarista olisi saanut kiinni aivan eri tavalla.

Photos and editing by me

previous 1 … 110 111 112 113 114 115 116 … 145 next