Joulu oli ja meni. Ei olisi pitänyt laittaa silmiä kiinni aattoyönä, oltaisiin varmaan edelleen samassa joulufiiliksessä maha aivan liian täynnä, kakkua suupielessä. Mutta ei, nyt se ohi ja on jälleen aika ohjelmoida pääkoppa uudelleen – tiedättekö sen olon, kun tekee mieli putsata kaikki jouluisa pois niin mielestä, kuin ympäristöstäkin. Niin paljon kuin mä jaksankin odottaa ja fiilistellä joulua etukäteen, niin Tapaninpäivänä olen aivan valmis siirtymään eteenpäin.

Meillä oli mukavan leppoinen aatto täällä nelistään. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tai melkeinpä liikaakin. Mä vedin ne kuuluista jouluöverit, kun mitään ei voinut jättää ottamatta. En pystynyt oikeasti liikkua hetkeen mitenkään päin ja kerkesin jo miettiä, voiko ylensyönti olla vaarallista. Noh, täällä ollaan aivan hyvässä joulupöhnässä ja vielä tänäänkin olen ämpännyt porkkanalaatikkoa, kasvisgratiinia sekä itse tekemiäni äärettömän hyviä lihapullia nassuun.

Tänä jouluna pukki, joka etäisesti (tai ehkä vähän enemmänkin) saattoi muistuttaa jotakuta tuttua ja jolla ei meinannut parta millään pysyä paikoillaan, toi lahjoja ainoastaan kummipojalleni. Aikuiset olivat olleet joko erittäin tuhmia tai sitten miettineet lahjapolitiikkaa maapallon kannalta. Lukijana voit itse päättää kumpi on hauskempi vaihtoehto tarinan kannalta. Tosissaan jos puhutaan, niin just hyvä näin, sillä kuinka usein lahjoja annetaan vain sen antamisen ilosta ilman, että mietitään kuinka tarpeellinen lahja on toiselle? Itse en mitään erityistä tarvi, josta syystä en myöskään lahjoja tarvitse. Ja tuota lapsen aitoa iloa katsellessa pääsee fiilikseen paljon paremmin kuin itse paperikääröjä aukoessa.

Mitä muuta mä olen sitten tehnyt, kuin syönyt ja öllötellyt? Luin muun muassa kirjan. Ahmin sen neljässä tunnissa kannesta kanteen, kun en malttanut jättää kesken. Olen viimeksi lukenut tällä tavalla ihka oikeaa kirjaa muistaakseni Balilla pari vuotta sitten. Että jo oli aikakin, ja nyt sain nostettua lukuintoa niin, että täytynee hommata seuraava kirja asap. Suosituksia otetaan vastaan kommenttiboksin puolella.

Toivottavasti siellä on ollut yhtä rentouttava joulu kuin täällä Kanadassa. Nyt lähdemme saunomaan siihen spahan, josta edellisessä postauksessa kirjoitin. Rentoja välipäiviä. Palataan!