Julkaisin aamulla postauksen, jossa lepertelin meikäläisen kuulumisista. Heti julkaisun jälkeen aloin lukemaan uutisia, joista järkytykseksi selvisi, että Ranskaan on vaihteeksi tehty isku. Hetki ennen niin suurilta tuntuneet omat “elämän pikku haasteet” muuttuivat mielessä mitättömiksi, ja ainut asia mitä pystyin ajatella oli miksi taas?! Eikö tämä maailma ole saanut jo aivan tarpeeksi paskaa päällensä? Tuntuu, että vähintään viikottain saa lukea hirmuteoista ympäri maailmaa… Kyllähän se pistää surulliseksi. Mutta ainut mitä voi tehdä, on uskoa parempaan, ja tehdä itse kaikkensa paremman maailman eteen. Pidetään huolta toinen toisistamme, muistetaan rakastaa KAIKKIA. Itsekeskeisyyden sijaan keskitytään siihen, että kaikilla meillä olisi hyvä ja kiva olla täällä. Be Nice to Everyone!
Arttu! Mikäs pössis?
Mikäpä tässä puolilomaillessa. Pariisin reissulta napattu flunssa on jatkunut aivan järjettömän pitkään. Vasta eilen oikeastaan tuntui ensimmäistä kertaa, että alan ehkä olemaan melkein kunnossa. Kolme viikkoa on siis tullut kröhittyä ja edelleen on pientä nuhaa, mutta pahimpaan vaiheeseen verrattuna olo on lähes terve. Olen saanut postissa iskän lähettämiä super D-vitskuja, joita nyt ahkerasti joka aamu popsin naamariin. Töitä on ollut menneiden parin kuukauden ajan todella paljon! Muistan kun Stockalta irtisanoudutta en ollut oikein mistään varma, ja välillä järki olisi halunnut pistää vastaan päätöksenteossa. Tämän hetkinen tilanne on kuitenkin jotain, mistä en osannut silloin edes haaveilla: saan tehdä kahta duunia, joista nautin erittäin paljon! Vieläpä niin mahtavien tyyppien kanssa! Vaikka välillä on ollut hetkiä kun tuntuu, että uin töiden määrässä, eikä mannerta näy, olen silti ollut vain ja ainoastaan kiitollinen kaikesta. No nyt on jo onneksi pahin kiirus ohi, ja pystyn vaihtamaan hetkeksi pienemmälle vaihteelle. Ne työt mitä on, pystyn hoitamaan suurimmaksi osin kotoa käsin. Woop woop! Kuten olette ehkä huomanneet, myös blogin päivittämistahti on hieman pienemmällä vaihteella. Syksyllä, kera uusin energioin lähdetään valloittamaan vuoria (enkä nyt puhu konkreettisista vuorista) ja palataan takaisin normaaleihin rutiineihin. Luvassa on aivan varmasti melkoinen syksy! Ennen kaikkea tätä täytyy kuitenkin chillata!
Entäs Arttu, miten sitten noin muuten, töiden ja jatkuvan flunssan lisäksi menee?
Kiitos kysymästä Arttu, ihan hyvin. Kesä on ihanaa (vaikka just nyt ripsotteleekin vettä)! Ystävät on mahtavia (en vain tahdo keretä näkemään kaikkia ja stressiä puskee)! Pieniä, sanottaisko elämänhaasteita on kaiken mukavan lisäksi myös viimeaikoina ollut, joka taas on hieman syönyt omaa energiatasoa. Mutta niinhän se on, että haasteet kuuluvat elämään. Ja kun tuntuu, että muuten kaikki kämpästä työkuvioihin on mennyt aivan oppikirjan mukaisesti, niin kyllä jollain saralla täytyy olla pikkuisen rosoa. Kaikesta selvitään!
Mitäpä uudelle kämpälle kuuluu?
Noh, kämppähän on edelleen aikalailla siinä kunnossa kun tänne muutin, mutta olen päättänyt, että ens palkasta otan siivun, ja alan pistämään pesäkoloani minttiin. Paljon on suunnitelmia, ja varmasti myös juttua tänne blogiin tulossa. En malta odottaa, että pääsen sisustamaan! Ja kirjottamaan siitä teille! Mutta nyt, mahtavaa viikonloppua jok’ikiselle!
Photos by Janita Autio
Shades: Ray-Ban
T-shirt: Urban Outfitters (new)
Shorts: Forever 21
Socks: American Apparell
Shoes: Vintage
Nyt on luvassa viimeinen setti Pariisin katumuotikuvia. Nämä kuvat on otettu Paul Smithin näytöksen edustalta, jonne vahingossa eksyimme paikalle, kylläkin hieman myöhään jälkimaininkeihin. Muutaman tyylikkään herran sain onneksi ikuistettua kameralle. Matka Pariisiin oli ehdottomasti inspiroivin pitkään aikaan. Yleensä selailen netistä sivustoja sellaisten street style -kuvien toivossa, joista pystyy poimimaan ideoita omaan pukeutumiseen. Pariisissa tyylikkäitä ihmisiä käveli ympäriinsä, joten kunhan vain piti silmät auki, ei taatusti voinut välttyä inspiraatiotulvalta. Yksi selkeä trendi, mitä Suomessa en ole nähnyt, mutta joka Pariisissa näkyi joka puolella, oli miesten kirjekuorilaukut. Lähes jokaisella fiksusti pukeutuneella herralla löytyi tällainen laukku kainalosta. Mutta anyways, täytyy alkaa tekemään useammin tällaisia teho-reissuja muodin kehtoihin. Yleensä kun reissuun lähtö tarkoittaa itselleni vähintään kuukauden lomaa palmupuiden alla. Pidennetty viikonloppu kivassa kaupungissa lataa parhaassa tapauksessa akut paremmin kuin kuukausi hiekkarannalla lötköttäen. En ymmärrä miten en ole aiemmin tajunnut kaupunkimatkailun näppäryyttä.
Photos by me
Kesää on kerennyt kulua jo reilun kuukauden, hullua! Onneksi edessä on vielä parhaat kuukaudet. Tein Summer bucket -listan loppukeväästä, jotta mikään mukava asia ei jää toteuttamatta. Tässä eräänä päivänä päätin huvikseni katsoa, mitä kaikkea olinkaan raapustanut listaan ja täytyy sanoa, että vielä on reilu kasa asioita tekemättä. Okei, en ota oikeasti näistä mitään stressiä, vaan teen sitä mukaan kuin kerkeän. Toistaiseksi talviturkki on edelleen heittämättä, niin myös rentoutuminen maalla/mökillä. Myöskään pyörää tai polaroid-kameraa ei ole ilmestynyt meikäläisen nurkkiin pyörimään. Ulkomaille olen sentään kerennyt, ja useamman piknikin frendien kanssa viettänyt. Tärkeintä kuitenkin on, että omalta osalta kesä on ollut toistaiseksi aivan mahtava, vaikkakin kiireinen. Olen nauttinut auringosta aina kun sitä on ollut, hengaillut ystävien kanssa ja pitänyt hauskaa! Ja tulevan kuukauden aikana, kun töiden suhteen hieman helpottaa, aion toteuttaa kesäsuunnitelmia. Miten teidän kesä on mennyt?
Muuten, pakko kertoa näihin kuviin liittyen, että juoksimme Jantsan kanssa mun viimeisenä Pariisi-päivänä tuli pöksyjen alla katsomaan Eiffeliä. Siellä hirveässä kiireessä räpsimme pakollisia turistikuvia, ennen kun meikäpojan täytyi suunnata lentokentälle. Kiireestä, turistilaumojen määrästä ja kliseisestä tornista huolimatta näistä kuvista tuli aika mageita! Kiitos Jantsalle!
Photos by Janita Autio
Editing by me
Cap: New Era
Denim jacket: Borrowed
Hoodie: Adidas
Shorts: Forever 21
Shoes: Adidas