Kränkkäävät nivelet

nivelet1

Yhteistyössä Verman

Olen reilun parin viikon ajan päässyt kokeilemaan Synomax nivelgeeliä ja glukosamiini-tabletteja Vermanin yhteistyön kautta, ja nyt olisi aika kertoa kokemuksista. Aloitan ensiksi kertomalla hieman omasta terveyshistoriasta, nimittäin se ei ole ollut aivan puhdas: ylä-asteella, olisikos ollut 8. luokalla, minua alkoi vaivaamaan todella pahat kivut nivelissä. Tuohon aikaan olin suhteellisen liikkuvainen poika, ja ajattelimme aluksi kipujen johtuvan rasituksen sekä murrosikään kuuluvan kasvamisen kombosta. Alkuun kivut olivat satunnaisia, mutta jossain kohtaa muuttuivat jokapäiväisiksi, ja tällöin myös tajusimme vanhempieni kanssa jonkin olevan pielessä. Pienet asiat, kuten portaiden alas tulo tai pelkkä kosketus sattui. Sormet eivät taipuneet paria senttiä enempää, ja liikkuminen ylipäätään oli hankalaa. Nivelet myös turposivat. Lähdimme selvittämään asiaa lääkäreiden voimin.

nivelet2

Tuo aika elämästäni on jäänyt hieman sumun alle, mutta muistan ravanneeni verikokeissa ja tutkimuksissa useaan otteeseen. Tutkimusten, reumatestien ja verikokeiden jälkeen kivuille löytyi syy: reumaperäinen niveltulehdus. Sain reseptin kipulääkkeisiin, joita söin reilun puolenvuoden ajan päivittäin, kunnes kivut alkoivat vähentyä. Vaikka päivittäiset oireet hävisivätkin, huomasin nivelien olevan edelleen herkkiä rasitukselle. Tästä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän kipulääkkeiden orja.

Parisen vuotta sitten jouduin lopettamaan työt varastolla, koska päivittäinen pakettien nostelu aiheutti samankaltaisia oireita kuin nuoruudessa. Myös armeijassa niveliä kolotti kovempien settien jälkeen harva se päivä. Nykyään kipuja on onneksi harvemmin, mutta täysin selvillä vesillä en siltikään ole. Etenkin sormien ja polvien nivelet alkavat ilmoittamaan olemassaolostaan, jos joutuvat normaalia suurempaan rasitukseen. Tästä syystä lähdin mielenkiinnolla kokeilemaan Vermanin Synomax niveltuotteita.

nivelet3

Sain testiini Synomax nivelgeelin, sekä glukosamiini-tabletteja, joita olen nyt käyttänyt viimeisen parin viikon ajan. Iholle levitettävää geeliä olen sipaissut särkevien nivelien kohdalle aina, kun kipua on ilmennyt. Geeli lievittää kipua, turvotusta ja tulehdusta nivelissä, ja tämän rauhoittavan vaikutuksen olen testijaksoni aikana kerennyt jo huomaamaan. Tuote jää siis ehdottomasti käyttöön. Samaista geeliä voi myös käyttää yleisesti nyrjähdysten tai urheiluvammojen tuomien kipujen lievittämiseen.

Glukosamiini-tablettien vaikutusta ei näin lyhyessä ajassa ole kerennyt sinällään vielä huomaamaan. Tablettien tehtävä kun on vahvistaa ja suojata niveliä rappeutumiselta vähitellen, pidemmällä aikavälillä, ja vaikutuksen alkaa näkemään 3-6 viikon kuluttua kuurin aloittamisesta. Olen popsinut yhden tabletin päivässä, ja aion jatkaa edelleen siinä toivossa, että nivelet pysyisivät parempina ja vaivat vähenisivät. Kivut nimittäin syövät yleistä hyvää fiilistä niin paljon, enkä halua sitä. Tiedän myös, että vanhetessa minulla on suurempi riski omistaa kränkkäävät polvet ja muut nivelvaivat, ja jos nyt pystyn asiaan jollain tapaa vaikuttaa, haluan tehdä sen. Vaikka toisaalta – ei kipuu, ei hyötyy.

nivelet4

Photos by Viena K

Ensimmäinen kerta Taste of Helsingissä

taste1

Nyt jos on nälkä, tai ruoka ei jostain kumman syystä kiinnosta, niin suosittelen skippaamaan tämän postauksen. Luvassa on nimittäin enemmän herkullisia ruokakuvia kuin laki sallii. Kuten osa varmaan tietää, viikonloppuna vietettiin Taste of Helsinki -ruokafestareita. Itse olin ensimmäistä kertaa ikinä mukana festareilla, vieläpä osan ajasta työn merkeissä Mellakan kautta. Menimme Natan ja valokuvaaja >Petri Lyytikäisen kanssa alueelle heti torstaina kuvaamaan läpi kaikki ruoka-annokset, joita oli yhteensä 39 kappaletta! Petri kuvasi, minä ja Nata juostiin vesisateessa hakemassa ruokia kuvattavaksi. Järkyttävästä kaatosateesta huolimatta saimme jokaisen ruokataideteoksen ehjänä perille, kuvatuksi ja tottakai loppujen lopuksi myös syödyksi. Ja siis kyllä, söimme jok’ikisen herkun mitä festareilta pystyi markoilla ostamaan, sillä eihän kuvattavia annoksia voinut pois heittää. Lisää tätä duunia!

taste2

taste3

Mielestäni Taste of Helsinki on aivan mahtava tapahtuma: parhaat ravintolat on koottu yhdelle alueelle, ja jokaisesta kojusta löytyy pieniä maisteluannoksia suhteellisen edulliseen hintaan: ei tarvitse hassata hurjia määriä rahaa päästäkseen kokeilemaan huipputason ruokia. Tämänvuotisesta ravintola-kaartista, johon kuului muunmuassa Ask, Muru ja Grön, jokainen oli itselleni entuudesta tuntematon. Toisin sanoen, tutustuin torstaina 10 uuteen raflaan!

taste4

taste5

taste6

Jokaisen annoksen maistettuani voin sanoa, että ainoastaan pari settiä oli sellaisia, mitä en itse ostaisi. Aika hyvin siis ihmiselle, joka saattaa ehkä olla pikkiriikkisen nirso. Tai okei, parempi sanavalinta on epäileväinen. Minun makunystyröille suurin osa annoksista oli varsin tasavertaisia. Muutama safka nousi kuitenkin yli muiden: Bistro Omatin jälkiruoka, joka sisälsi lehtikuohu-sabayonia, mansikkasalaattia ja lakritsimarenkia, oli aivan poskettoman hyvää! Oisin voinut ahmia näitä jälkkäreitä vaikka kuinka monta putkeen. Toinen mieleen jäänyt annos oli Restaurant Ö:n (joka muuten on ensimmäinen ulkomaalainen rafla ToH:ssa ikinä) selleri-annos. Selleri usein mielletään maultaan epämiellyttävän voimakkaaksi, enkä itsekään ole ikinä ollut paras ystävä tämän vihanneksen kanssa. Ö:n annoksessa epämiellyttävyydestä ei ollut mitään tietoa, ja kaikki maut mitä suuhun sai olivat aivan mielettömiä! Vielä yksi maininnan arvoinen annos oli hieman erilainen muihin verrattuna, nimittäin Tocan Aranchini-pallero pestolla. Kyseessä on siis friteerattu risottopallo, joka on kaikessa rasvaisuudessaan ja juustoisuudessaan todellakin kielen mukanaan vievä

taste7

taste8

taste9

Kiitos seurasta kaikille teille kenen kanssa aikaani vietin, etenkin dream teamille Natalle ja >Petrille! Ei olisi voinut ensimmäinen kerta Taste of Helsingissä parempi olla!

Photos by me and Nata

Sadepäivän runo

sadepaivanruno1

Pisaroiden rummutus,
vasten yksiön ikkunalautaa.
Unen läpi sen kuulet,
kylkeä käännät,
antaen pisaroiden viedä
kohti uusia unimaita.
Se on lauantaiaamun onni.

Joskus, kun ei itsellä ajatus luista, on hyvä käyttää hyödyksi kämpässä majailevaa ystävää. Tässäpä siis teille runo, jonka uhkailin ulos vieraspatjalla nukkuvan frendini suusta heti silmien avaamisen jälkeen. Ah, että on kaunista! Chilliä viikonloppua kaikille!

sadepaivanruno2 sadepaivanruno3 sadepaivanruno4

Photos by Nata
Editing by me

Burgereita ja pirtelöitä

burgeripirtelo1

Kävimme eilen maistelemassa burgereita lounaaksi työkamujeni Natan ja Anun kanssa. Kyseessä oli läpileikkaus Itikseen aukeavan The Lucky Bastard -nimisen raflan hamppareista. Luvassa on normaalien naudanlihasta valmistettujen burgereiden lisäksi sekä vege, että vegaaniburgereita. Me pääsimme antamaan tuomion sekä liha, että vegehamppareista ja täytyy kyllä sanoa jokaisen hampurilaisen kohdalla ei voinut muuta kuin suupieliä lipoa – niin hyvää oli!

The Lucky Bastard on osa Soupster – yhteisöä, ja tämä rafla avaa ovensa elokuussa tuolla Itä-Helsingissä. Luvassa on super magee mesta myös visuaalisesti, jossa tarjolla on niin hamppareita, ranskalaisia, pirtelöitä kuin myös erilaisia juomia ja muunmuassa sairaan hyvää brownieta. Itseasiassa myös pirtelöstä saimme maistatuksen ja NAM!! Luvassa on aivan älyttömän hyvä uus rafla, jonne ainakin itse aion “pitkästä” matkasta huolimatta matkustaa näiden herkkujen takia. Pysykää kuulolla!

burgeripirtelo2 burgeripirtelo3 burgeripirtelo4

Photos by Nata
Editing by me

Psst! Raflalla on jo oma IG-tili @theluckybastardhki.

1 94 95 96 97 98 99 100 145