Photos by me and Viena

Huh, alkaa olemaan pääsiäinen pikkuhiljaa taputeltuna. Tiedän, että suurimmalle osalle ihmisistä tämä pitkä viikonloppu on ollut luksusta ja niin se periaatteessa olisi voinut olla myös meitsille, mutta jostain syystä en ole osannut nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta, en sitten yhtään. Ovesta ulos astuessa on tuntunut, kuin koko Helsinki olisi tyhjentynyt ihmisistä ja kaduilla on näkynyt itseni lisäksi vain muutama hassu tyyppi. Joka puolella on oudon hiljaista, jopa hieman orpoa.

Olen pitkästä aikaa tuntenut oloni jostain syystä yksinäiseksi. Johtunee ehkä siitä, että tiedostan pääsiäisen olevan perhekeskeinen juhla ja itse omaa tyhmyyttäni en tajunnut tarpeeksi aikaisin ottaa asiaksi lähteä Pohjoiseen oman perheen luo. Whatsapp-ryhmät ja Instagram täyttyvät yhdessäolon hetkistä, ja kun nuita kuvia tuijottaa omassa pikku yksiössään, alkaa helposti tuntemaan ulkopuolisuuden sekä yksinäisyyden tunnetta. Onneksi lähellä asuvista ystävistä suurin osa oli Helsingissä, eikä siis tarvinnut aivan koko viikonloppua viettää yksin omien ajatustensa kanssa. Päivät olen kylläkin istunut “ylhäisessä” yksinäisyydessä neljän seinän sisällä purkamassa to do -listaa tietokoneella, mutta illat olen viettänyt ihmisten ympäröimänä. Lauantaina näin myös pitkästä aikaa vanhoja ystäviä, mikä oli erittäin virkistävää. Kiitos tyypit vielä seurasta!

Eilen suuntasimme heti aamusta Vienan luo pienellä porukalla brunssille, joten sain onnekseni myös pienen siivun pääsiäisfiiliksestä. Ja sainpahan myös oman yhdessäolon hetken ikuistettua someen (se se on tärkeintä). Kaikesta huolimatta olen erittäin valmis palaamaan takaisin normaalin arkirytmiin ja jättämään tämän pääsiäisen taakseni. Ehkä ensi vuonna sitten taas paremmalla fiiliksellä!

Olkoon alkanut viikko riemukkaampi!

PS. Viikko sitten käynnistynyt arvonta on nyt päättynyt, ja onnetar suosi henkilöä nimimerkillä Juulis. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! 🙂