Olen yleensä peruspositiivinen ihminen. Koetan ajatella asioista aina sen paremman puolen ja keskittyä hyviin asioihin negatiivisten juttujen sijaan. Ihminen kun pystyy omalla ajattelullaan vaikuttamaan yleiseen mielenlaatuun todella paljon: jos lähtee negis-linjalle, niin päivä mitä luultavammin tuntuu aivan paskalta. Päinvastoin huonokin päivä muuttuu paremmaksi kun keskittää huomion positiivisiin juttuihin.
MUTTA: tiedättekö kun ei kiinnosta tehdä päivästä parempaa? Kun negatiivisuuden kylpyammeessa haluaa lillua oikein ajan kanssa ja urakalla. Meitsillä on ainakin joskus (harvoin) näitä päiviä. Silloin jään yksin kämpälle märehtimään ärtymyksessä. Ihmisten ilmoille en tarkoituksellakaan mene, koska tiedän mielenlaadun kohenevan mikäli näin teen. Kämppä on aivan hyvä paikka olla ja möllöttää. Voi vaikka illistellä seinille, jos siltä tuntuu. Murjottaa aivan kaikessa rauhassa – ihmisten seurassa en osaa.
Kun puolenvuoden negatiivisuudet on illistelty seinille alkaa oma käytös jo hieman huvittaa ja normaali fiilis ottaa jälleen vallan. Kas näin voi paiskoa seuraavat puolivuotta ilman pienintäkään negatiivisuutta. Okei, ehkä vähän liioittelin 😉 Pointtina on kuitenkin se, että joskus on hyvä purkaa huonot energiat ulos ja antaa tilaa positiivisuudelle. Ja positiivisuus on se, joka kantaa tässä elämässä!
Adjö!
Photos by Viena K – editing by me
COAT: Weekday – SWEATSHIRT: Adidas – PANTS: Zara – SHOES: Adidas
Joo joo, mä olen ihan samoilla linjoilla. Ja hei eiks tää ravitsemuspuolelta tuttu 20/80% ajattelumalli toimis tähänkin? Kun pääasiassa ajattelee positiivisesti, voi hyvällä omallatunnolla joskus murjottaa ja päästellä höyryjä!
Kyllä, kuulostaa ainakin meitsin korvaan erittäin järkeenkäyvältä! 🙂