24 tuntia hiljaa

Huominen päivä tulee olemaan kerrassaan mielenkiintoinen. Ensimmäistä kertaa koskaan satun olemaan reissussa Balilla juuri samaan aikaan, kun vuosittain vietettävää hiljaisuuden päivää eli Neypiä juhlistetaan. Kyseessä on hindulaisen saka-kalenterin mukainen uuden vuoden juhlinta, jolloin koko saari hiljenee totaalisesti. Ja siis nyt puhutaan oikeasti täydestä hiljaisuudesta. Luvassa on 24 tuntia neljän seinän sisässä, nimittäin ulos ei saa poistua, valoja ei saa käyttää ja muun muassa lentoliikenne sekä myös kaikki verkko- ja satelliittiyhteydet katkaistaan. Meillä on hyvät oltavat täällä villallamme, joten olen vain ja ainoastaan innoissani koko jutusta. Kuulemma myös luvassa on vuoden hienoin tähtitaivas, sikäli mikäli pilvet pysyttelevät poissa taivaalta. Pidetään peukut pystyssä!

KUVAT: Janita Autio

Mä ajattelin ottaa hiljaisuudenpäivän sellaisenaan vastaan. Tarkoituksenani on keskittyä tutkiskelemaan itseäni, nauttimaan meitsin matkaseurasta sekä olemaan pakkosomettomana täyden vuorokauden verran. Ajattelin tosin kuvata videon päivästä, sillä onhan tämä spessua. Sitäpaitsi tänään menimme koko illaksi seuraamaan Neypiä edeltävää juhlintaa lähikylään, josta sain ihan mahtavaa matskua. Eli siis pysykää linjoilla!

Epätietoisuuden varjo – No filter

Elämä on aika ihanaa ja leppoissaa (ainakin suurimmaksi osaksi ajasta), jos perus turvallisuuden tunne on läsnä. Varsinkaan meillä Suomessa ei tarvitse huolehtia kuin siitä, että maksaa verot ja elää elämää niin kuin itse parhaakseen näkee. Mutta kun turvallisuuden tunne menee syystä tai toisesta, asianlaita on toinen. Miten sen voi saada takaisin? Entä onko olemassa keinoja pitää yleistä turvallisuuden tunnetta yllä?

Käy kuuntelemassa meidän kaupallisessa yhteistyössä If:n kanssa tekemä uusi No filter podcast jaksomme aiheesta. Avaan hieman myös arkaa aihetta suvussa kulkevasta sairaudesta, joka itsessään jo luo epätietoisuutta oman tulevaisuuteni ylle.

UUSI JAKSO JOKA TIISTAI!

Seuraa No filter podcastia Instagramissa: @no_filter_podcast
Nouseeko jotain mieleen? Voit laittaa meiliä vienarttu@gmail.com

Sattumaa vai kohtaloa?

Uskon sattumaan, mutta myös kohtaloon. Tiedostan, että asioita tapahtuu, koska niin on tarkoitus tapahtua. Toisaalta saattaa hyvinkin olla sattuman ansiota, että juuri tietyssä kadunkulmassa vastaan tallustelee ystävä. Oikea paikka, oikea kellonaika. Mielestäni kohtalo on pelissä silloin, jos kyseinen ystävä on ollut syystä tai toisesta esimerkiksi mielessä vasta tai jotenkin muuten tilanne tulee eteen, kuin ennalta sovittuna.

Mä näen paljon unia. Usein epärealistisia, mutta todentuntuisia sellaisia. Viimeisimpänä tulee mieleen allasbileet Hadideilla (malli-some-realityjulkkisperhe) tai uni, jossa Kanye West palkkas mut ja Janitan hoitamaan hänen somea. Perushommia. Jokainen vetäkööt omat johtopäätöksensä, miksi monet meitsin öillisistä seikkailuista sijoittuu superjulkkisten elämään.

LIPPIS: Kn Collection (saatu)
LASIT: Asos
HUPPARI: Weekday (saatu)
FARKUT: Topman

Kuvat: Janita Autio

Sitten on unia, jotka eivät välttämättä heti herättyä aiheuta muuta kuin mikähän tämänkin tarkoitus oli –fiiliksen. Joskus nämä unet saattavat jäädä kyllä hetkeksi mielen päälle pyörimään, hämmentämään oloa, kuitenkin häviten pian muiden ajatusten virtaan. Mutta se on friikkiä, kun muutama tunti heräämisen jälkeen ryöpsähtää käyntiin tapahtumien ketju, joka toistaa edellisenä yönä nähtyä unta lähes jokaista yksityiskohtaa myöten. Siinä vaiheessa en ainakaan minä enää osaa ajatella kevytkenkäisesti, että olipa hauska sattuma. Miten muka voisi noin vain vahingossa nähdä oikeasti samaisen ihmisen, samaisella tavalla kuin unessa, varsinkaan kun kyseessä ei ole Janita tai muu henkilö, joka on elämässäni läsnä muutenkin päivittäin tai edes viikottain. Ja kun ei ole jäänyt pelkästään yhteen uneen tämä homma, vaan outoja sattumuksia on tapahtunut vieläpä saamaan tilanteeseen liittyen useamminkin.

En tiedä miten koko hommaan pitäisi suhtautua. Olen yrittänyt miettiä, yrittääkö korkeampi voima antaa jonkinnäköisiä vinkkejä meikäläiselle. Ja jos, niin mitä varten ne vinkit ovat? Vai voiko kaikki tosiaan olla vain sattumaa? Mä en kyllä usko… Viimeisen hämmentävän tapahtumien ketjun jälkeen meni useampi päivä hieman sivusuun, sillä huomasin vähän väliä ajautuneeni miettimään tapahtunutta. Joku syy tällä kaikella on, siitä olen aivan varma. Mitä te luulette, mitä meikäläiselle yritetään kertoa?

Ensivilaus unelma-asuntoon – video

(Olen unohtanu julkaista tämän postauksen jostain syystä aiemmin, joten parempi myöhään kun ei milloinkaan).

Kävin viime viikolla tulevassa kämpässä hieman laittamassa tavaroita paikoilleen sekä suojaamassa isoimmat kalusteet pölyltä. Remontti on vielä kesken, joten pakko yrittää yrittää pitää sinne kannetut kamat jotenkin suojassa, ettei iske astma muuton jälkeen. Vaikka vielä on hommaa, ennen kuin pääsemme muuttamaan, saa kämpästä jo kyllä hyvän käsityksen. Ja samalla alkaakin jo ahdistaa, että tämä tulee olemaan vain väliaikaista, eikä itseasiassa enää ole kovinkaan montaa kuukautta, kun kerkeämme tuosta talosta nauttia (kiitos melkein konkurssiin menneen rakennusfirman, josta syystä kaikki työt on venynyt ja vanunut monella viikolla..).

Tässä videon muodossa hieman sneak peakia tulevasta. Ai että mä haluan tuonne äkkiä! Mammuttikodit get your shit together and give me a home!