Ihmeiden aika ei ole ohi

01/30/2017

Ihmeiden aika ei näköjään ole ohi. Menin ja ostin nimittäin salikortin. Tuosta vaan, yks yllättäen. Tai no tarkemmin mietittynä ei kovinkaan yllättäen, sillä olen viimeisen kahden vuoden ajan joka tammikuu sanonut ostavani “tänä vuonna” tuon kortin onneen ja hyvään elämään. Vuonna 2017 aika oli ilmeisesti kypsä.

Viime viikon keskiviikkona, laskiaispullien jälkeisessä mielentilassa eksyin erään onnenkortteja (=salikortteja) tarjoavan yrityksen nettisivuille ja sen enempää miettimättä liityin jäseneksi. Pari tuntia myöhemmin olin salilla pyörimässä jättisuuri kysymysmerkki pään päällä. Voin kertoa, ettei hikiset kuntosalit ole kovinkaan tuttuja meikäpojalle. Pakko myöntää, että jännitti mennä, vaikka tiedänkin, ettei ketään oikeasti kiinnosta muut salilla kävijät. Mutta silti – kaikki tuntuvat niin rutiininomaisesti menevän laitteelta toiselle ja nostelevan painoja ties missä asennoissa, kun taas itsellä ei ole mitään hajua mistään. Sitä yrittää vain parhaansa mukaan näyttää mahdollisimman vähän aloittelijalta ja saada samalla jotain muutakin liikettä, kuin juomapullon korkin pyörittelyä aikaiseksi.

Nyt on pahin, eli ensimmäinen kerta ja järkyttävät lihaskivut takana. Sali-lyfe ei vielä maistu kovinkaan kummoiselta, mutta eiköhän se tässä kertojen karttuessa ala ottamaan valtaa elämästäni. Heitän villin veikkauksen, että MUSTARTTU on puolen vuoden kuluttua suurta suosiota nauttiva fitness-blogi. Ken tietää. Ihmeitä kun voi tapahtua.

Reipasta alkanutta viikkoa kaikille!

TRANSLATION: Surprise surprise. I just got a license to a gym last week. I would like to say all of the sudden but can’t because it’s been my plan since January 2015. Now it was obviously right time for that and I’m excited! Can’t even think how I’ll be feeling in a few months. Probably puffy as heck. Possibly. Maybe. Or maybe not. We’ll see!

Mustartun alter egot

01/27/2017

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä (ja ehkäpä myös viimeistä) juttusarjaa Mustartun alter egoista. Moni ei luultavastikaan tunne näistä kuin tämän pääjehun, eli itse Mustartun, jota on totuttu täällä blogin puolella varsin usein näkemään. Haluan esitellä teille myös vähemmän tunnetut alter egot, jotka todella ansaitsevat nähdä muutakin kuin väsyneiden iltojen inside-vitsit.

MUSTARTTU

Koska kertaus on opintojen äiti, aloitan esittelemällä kaikkien alter egojen äidin, Mustartun. Blogisti, esteetikko, Instagrammaaja ja myös laiska snäppääjä. Lempi valokuvausposet ovat eteerinen sormeni-harovat-huulia ja olen-kovin-kiireinen (ks. alla olevat kuvat), jotka toistuvat lähes kaikissa Mustartusta ikuistetussa kuvissa (poislukien ylläri-kuvat, joissa poseeraamista on höllennetty, yleensä turhankin paljon).

MUSTA-ARTTU

Alter ego Musta-Arttu näyttäytyy harva se päivä, yleensä suihkun ja vaatteiden valitsemisen jälkeen. Lempiväri on musta ja sen huomaa. Päästä varpaisiin vuorattu tummanpuhuvilla kuteilla. Mieli on kuitenkin kirkas ja viaton kuin pienellä koiranpennulla, toisin kuin ulkokuoresta voisi kuvitella. Yleensä piiloutunut tummien aurinkolasien alle. Ei siksi, että aurinko paistaisi, vaan koska on cool olla musta.

MUSTA NARTTU

DJ Black Bitch -nimelläkin tunnettu. Herää eloon yleensä, kun ilta koittaa ja jutut huononevat. Varsinainen sähköjänis ja äärettömän huonon musiikkimaun omaava rääväsuu, joka jaksaa hoilottaa niitä kaikista ärsyttävimpiä kappaleita niin, että kuulijoiden korvat vuotavat verta. Erittäin harvinainen, mutta sitäkin raivostuttavampi yksilö.

JOOGARTTU

Harvinaisuus, ehkä kerran vuodessa itseään päivänvalossa näyttävä yksilö. Taipuu yhtä paljon kuin Presidentti Trumpin mieli. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki Joogartulle kuitenkin kovasta yrittämisestä soluttautua joogien maailmaan. Ja hupsista, alla oleviin esimerkkikuviin onkin eksynyt kuva myös eräästä vähemmän tunnetusta jooga-asennosta nimeltä slaavikyykky. Tämä edellämainittu asento kuuluu helppoutensa vuoksi Joogartun lemppareihin ja hänet voikin nähdä slaaveilemassa muunmuassa rappukäytävissä.

KUKKARTTU

Vain vähän aikaa sitten syntynyt, värejä ja kukkia rakastava yksilö. Istuu asunnolla kukkapuskien katveessa tietokone sylissä, tai kirja kourassa kahvia kauniista kupista siemaillen. Nuoresta iästään huolimatta nousemassa kovaa kyytiä vanhempien alter egojen tasalle. Vapise Musta-arttu!

Arttu, Mustarttu ja kaikki alter egot toivottavat oikein rentouttavaa viikonloppua joka ikiselle iikalle!

TRANSLATION: No need for translation 😀 Have a great weekend everyone!

Olohuoneen väripilkku

01/26/2017

*Yhteistyössä Asennemedia ja Kauniisti kotimainen

Olen asunut nykyisessä asunnossani kesäkuun alusta asti. Kesä vierähti ja syksykin oli vaihtumassa jo talveen, kun tajusin, että kyllähän tätä kämppää vois myös hieman sisustaa ja laittaa. En ikinä ollut kotona, eikä ihme: patja oli yhdessä nurkassa, työ-/ruokapöytä toisessa. Muita huonekaluja ei sitten kolmenkymmenen neliön yksiöstäni löytynytkään. Olen ollut teinistä asti todella kiinnostunut sisustamisesta ja aina tarkka omasta huoneestani, mutta jostain syystä Helsinkiin muutettua en ole sen koommin asuinpaikan viihtyisyydestä jaksanut välittää. Syytän tästä jatkuvaa muuttamista ja muiden nurkissa asumista.

Tosiaan, muutama kuukausi takaperin havahduin ja tajusin, että viihtyisän kodin eteen täytyy tehdä vähän duunia. Meitsillä ei sellaista vielä ollut, mutta sellaisen halusin! Niinpä pistin ranttaliksi ja hommasin ensimmäisenä ison kulmasohvan. Tästä lähti liikenteeseen ns. sisustuslumivyöry – tiedättehän, kun ostaa jotain ja tajuaa tarvitsevansa sen kaveriksi lisää asioita. Sohvaa seurasi sänky, peili ja viimeisimpänä hankintana sohvapöytä. Sisustusesineitä, tauluja ja kasveja olen haalinut viimeisen parin kuukauden aikana aina, kun eteen on silmää miellyttävä yksilö sattunut. Uskon, että kodin tekee loppuviimein nimeomaan vuosien mittaan kertyneet sisustustavarat ja huonekasvit.

Olen aina ihaillen seurannut muun muassa Vienan sisustamista, jonka kotoa löytyy lähes jokaisella kyläilykerralla (eli päivittäin) tuoreita leikkokukkia. Jo sellaisenaan tyylikäs sisustus nousee uudelle levelille kukkien ansiosta! Nyt vihdoin kun oma kämppä alkaa olla raameiltaan kunnossa, kehtaa kukkiakin ostaa sisustuksen kruunuksi. Kauniisti kotimainen haastoi meikäläisen kukkaostoksille. Kiiruhdin eräänä päivänä Tehtaankadun sympaattiselle kukkakioskille ja alkaneen kevään kunniaksi päätin ostaa suuria oransseja kotimaisia tulppaaneja. Pieni vinkki: kukkia ostaessa kannattaa suosia nimenomaan kotimaisuutta, sillä kotimaiset kukat ovat laadukkaita, kestäviä ja tuoreita. Tuleepa samalla edesauttaaneeksi myös suomalaista työllisyyttä!

Mutta voi pojat, että vaasillinen värikkäitä tulppaaneja tuokin kevään tuntua ja piristystä meikäläisen pesäkoloon! Musta tuntuu, että mä olen vihdoin saanut itselleni sen kodin, jota olen pitkään kaivannut. Ja nyt kun olen messissä kukka-geimeissä, aion pitää huolen siitä, että himasta löytyy aina tuoreita leikkokukkia (kutsukaa mua Kukkartuksi)! Pieni vaiva, hämmentävän suuri ilo!

Photos by Viena K and me

TRANSLATION: I can finally say that I have a home! Well yes it’s the same apartment than before but now it’s decorated and I must say it feels like home. There are paintings on the wall, plants and all other kind of decorations that look like me. I went and bought a bucket of tulips from the florist to make the look complete. Fresh flowers really make difference. I love them!

Mahtava viikonloppu

01/24/2017

Pakko vielä fiilistellä mennyttä viikonloppua, joka oli ihan superkiva, vaikkei mitään sen suurempaa tapahtunutkaan! Liian usein otan lepopäivät turhan kirjaimellisesti ja jämähdän kämpälle “rentoutumaan”. Viikon alkaessa olen sitten entistä laiskempi ja löysempi, eikä mistään tunnu tulevan mitään. Parempi tapa valmistautua tulevaan viikkoon on tehdä kivoja juttuja ja pitää itsensä hyvällä tavalla aktiivisena.

Perjantaina tein jotain, mitä en ole tehnyt sitten vaihtarivuoden: maalasin! Kyllä. Uutta Mona Lisaa ei tällä kertaa syntynyt, mutta yksinkertaisia suttuja seiniä koristamaan kylläkin. Lauantaina minut piti kiireisenä Asennemedia, sillä heti aamusta kokoonnuimme pienen porukan kesken Jennin työhuoneelle kahvittelemaan (ja allekirjoittanut myös kuvaamaan). Alkaispa jokainen lauantaiaamu samanlaisella kahvihetkellä ja yhtä upealla kakulla! Hyvä viikonloppu olis taattu.

Kahvipöydästä suuntasimme suoraan Asennemedian Kick Off -tilaisuuteen Villa Katayaan, jossa meitä odotti Social Winesin tarjoama lounas. Söimme herkullisia blinejä, erittäin maistuvaa tomaatti-risottoa sekä mustikkasorbettia ja nam, että olikin hyvää! Oli erittäin kiva myös nähdä lisää Asenteen porukkaa, sillä vaikka suurimman osan jengistä tunnenkin entuudestaan, on joukossa myös uusia kasvoja. Kick off:in kruunasi sauna ja palju, jossa pulikoimme nestehukkaa uhmaten puolitoista tuntia Vienan, Jennin ja Natan kanssa. Selvittiin kunnialla onneksi!

Koska hyvää ruokaa ei voi ikinä olla liikaa (tai siis voi), päätimme lähteä illalliselle The Cockiin nälän hiivittyä takaisin kuvioihin. Tilasimme yhteensä 13 eri annosta (viidelle hengelle), enkä muista milloin viimeksi olen ollut yhtä täynnä. Food babyt vatsassa nappasimme Cool Gang -kuvan raflan edessä ja pyörimme kukin omiin kohteihimme. Mahtava lauantai sanon minä!

Photos by me and Nata

Sunnuntaina suuntasin matkamessuille. Syömiseksihän se meni tämäkin reissu ja itse messut jäivät lähes kokonaan tutkimatta. Hups. Maha täynnä on onneksi paljon kivempaa. Messujen jälkeen pyörähdin kaupoilla ja ostin itselleni treenivaatteet. Kyllä. Askel lähempänä fitness-elämää. Jospa mä ens viikolla saisin myös salikortin hommattua, niin oikeasti voisin sanoa hypänneeni uuteen elämään.

Varsin aktiivinen viikonloppu siis takana ja hyvä fiilis tästä viikosta! Kuullaan!

TRANSLATION: I had an awesome weekend! Ate more food than during the whole week before. No complaints.

previous 1 … 71 72 73 74 75 76 77 … 145 next