Vuosi lähenee loppuaan, joka saa vähemmästäkin miettimään mitä kaikkea on kerennyt tapahtua viimeisen 12 kuukauden aikana. Siihen päätökseen tulin, kun pientä ajatustyötä tein, että kaikista käänteistään huolimatta vuosi 2017 on ollut yksi elämäni parhaimmista. Olen nähnyt, kokenut ja elänyt enemmän kuin koskaan sekä myös kasvanut ihmisenä, niin kliseistä kuin se onkin.
Vuosi vaihtui Balilla – hieman toisenlaisissa maisemissa kuin tänä vuonna. Kävimme täyttämässä D-vitamiinivarastot sekä ihan vain paossa talvea tuolla Indonesian vehreydessä. Tämän hetkistä olotilaa tutkaillessa tulee mieleen, että saattaisi tehdä ihan hyvää myös tälle tulevalle vuodelle pieni aurinkokuuri.
Reissusta palattua alkoi uudenlainen elämä, kun jättäydyin kaikista päivätöistä pois pystyäkseni tekemään duunia pelkästään oman yritykseni kautta. Päätös oli suoraan sanottuna pelottava, mutta jälkikäteen mietittynä täysin oikea. Elämä on kantanut tähän asti oikein kivasti kyseisen asian osalta ja toivottavasti kantaa myös jatkossa.
Samaan syssyyn omilleen jäämisen myötä liityin Asennemedian rakkaaseen joukkoon. On ollut ihan huippua tehdä duunia tän jengin kanssa. <3
Talven jyllätessä keskityin töiden lisäksi myös viettämään aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Mieleen on jäänyt erityisesti useat perjantait Timin ja Matiaksen luona sekä viikonloput Vienan möksällä.
Kevään korvilla otimme äkkilähdön Berliiniin Vienan ja Antonin kanssa. Ensimmäinen kerta Saksassa ja kyseisessä kaupungissa lumosi meikät ihan täysin. Berliinin onkin tullut selailtua lentoja tuon jälkeen tasaisin väliajoin.
Kevään loppupuolella riitti juhlia ja ilakoimista, kun taas toisaalta elämässä oli käsillä melko raskaita hetkiä. Kaikista selvittiin kuintenkin ja pakko sanoa, että Jantsan synttärit olivat kyllä melkoinen piristysruiske meikäläiselle.
Kesä tuli ja kuten kesällä kuuluu, huitelin ympäri ämpäri läkähtymiseen asti. Kämpällä ei kiinnostanut oikein olla, vaan halusin ottaa kaiken irti jokaisesta kesäisestä päivästä (joita loppujen lopuksi ei ihan hirveästi kertynyt). Kävin mm. Tallinnassa useampaan otteeseen…
… sekä nousin hevosen selkään monen vuoden tauon jälkeen, kun Katja vei minut Sipooseen ratsastamaan. Ehdottomasti yksi kesän kohokohdista!
Vietimme aikaa jälleen Vienan mökillä sekä myös jo tutuksi tulleessa ihanassa saaressa Espoon Suvisaaristossa. Tämä aika oli varmasti kesän parasta!
Pääsin myös golfaamaan ensimmäistä kertaa ikinä! Mestarigolfaria meikästä ei tullut eikä ikinä varmaan tulekaan, mutta hauskaa oli ja golf-kärry liikkui vähän turhankin vauhdikkaasti. Mitä nyt yhdet huudot sain vanhemmilta herroilta, jotka olivat harrastuksensa parissa.
Kuten ei kämpällä oleminen kiinnostanut meikää, niin ei myöskään Helsingissä oleilu. Päätinkin kesäkuussa, että käyn jokaisen tulevan kuun aikana jossain reissussa. Tästä alkoi tihein reissuputki elämässäni koskaan.
Ensimmäisenä suuntasin Nizzaan muutamaksi päiväksi. Vietin ensimmäiset kaksi päivää yksin, joiden aikana tajusin ettei yksinmatkustaminen ole meitsiä varten. Sain onneksi seuraa Peetasta, Mintusta ja Pajusta. Nizza oli kaunis!
Lensin Suomeen, sillä vuorossa oli älyttömän hauska työviikonloppu Ruississa. Tuo viikonloppu on jäänyt mieleen varsinkin sään puolesta. Kuljin glitter-jaloilla ja hattu takaraivolla koko viikonlopun yhdessä Janitan kanssa auringon porottaessa kirkkaalta taivaalta kolme päivää putkeen. Askeleita kertyi ainakin miljoona, kuten myös Insta-stooreja.
Pari viikkoa Ruissin jälkeen lähdin käymään ex tempore reissulla Kööpenhaminassa. Neljäs kerta Tanskan pääkaupungissa ja edelleen tykästyin mestaan entistä enemmän. Varsinkin hyvät raflat jäi mieleen tältä reissulta.
Kesä alkoi lähestymään loppua, ja oikeastaan Suomen kesä loppuikin Flow-viikonloppuun ainakin säiden puolesta. Muistan nimittäin, että yksi lämpimimmistä illoista oli heti Flown jälkeen päivä ennen reissua Roomaan, ja Roomasta palattua olikin aivan syksyfiilis. Sattui siis juuri oikeaan aikaan tuo superhelle Italiassa!
Rooman jälkeen vuorossa oli Björn Borgin järjestämä reissu Tukholman muotiviikoille. Tämä oli vasta alkusoittoa muotiviikko-elämykselle, nimittäin pari päivää Tukholman jälkeen lensin Jenkkeihin ja tarkemmin sanottuna New Yorkiin. Siellä juoksimme kuin hullut kuvaamassa ja fiilistelemässä maailman luokan meininkiä. Nykin muotiviikot on aina ollut yksi haaveistani enkä vieläkään aivan täysin käsitä, että todella pääsin kokemaan sen kaiken! Hulluinta oli bongata isoja julkkiksia päivä toisensa jälkeen.
New Yorkista palattua kerkesin vain vaihtamaan vaatteet matkalaukusta kun jo suuntasin uudelle reissulle. Lensimme Skandi-porukalla tutustumaan uuteen, älyttömän hienoon hotelliin Kosilla. Kreikan matka oli täydellistä vastapainoa Nykille, sillä pääaktiviteetti oli löhöily aurinkotuoleilla.
Reissuputki oli ohitse ja realismi iski vasten kasvoja. Suomessa oli täysi syksy päällä, eikä arki oikein lähtenyt luistamaan. Olin elänyt jonkin tasoista unelmaa reilun kuukauden ja tasapaksu arki maistui todella puulta. Meni hetki itseä keräillessä ja sen hetkiseen elämään totuttautuessa. Onneksi ympärillä oli valtava joukko mahtavia ystäviä ja hyvää safkaa. Ne ovat lääke mihin vaan, sanokaa mun sanoneen.
Lokakuussa voitin The Blog Awards Finland -kisassa Vuoden Lifestyle -kategorian. Tämä oli ehdottomasti yksi blogiurani sekä kuluneen vuoden hienoimmista hetkistä. Huhhuh mikä ilta nyt kun alkaa muistelemaan!
Marraskuussa käväsin minireissulla Oslossa. Jälleen yksi ex tempore matka – hyvä sellainen. Oslo oli kaunis, mutta kallis kaupunki!
Marraskuulta mieleen on jäänyt ehdottomasti myös meitsille järjestetyt yllätyssynttärit. Olin valmistautunut olemaan töissä koko viikonlopun Nellyn järjestämissä bileissä, enkä siis todellakaan odottanut juhlistavani uutta ikää millään tavalla. Vaan toisinpa kävi!
Voihan Varjo Awardsit! Meikäläinen voitti jälleen. Tällä kertaa Vuoden Matkabloggaajan tittelin. Käynhän sentään vähintään kerran viikossa retkeilemässä Ullanlinnan ulkopuolella. Hauska läppä, jota aion vaalia hautaan asti. Hauskaa oli näissäkin kemuissa – oli lystiä olla mukana.
Joulukuu tuli, sitä myötä hirvittävä kiire. Oli deadlineja jos jonkinmoisia, kaikki täytyi saada valmiiksi ennen pääpäivää eli jouluaattoa. Kerkesin onneksi nauttimaan joulufiiliksestä edes vähän ja kävin useampana iltana fiilistelemässä jouluvaloja keskustassa.
Joulukuussa olin myös aivan muina näyttelijöinä Burger Kingin mainoksessa. Hauskoja hommia!
Kun suurin osa velvollisuuksista oli hoidettuna, suuntasin Pohjoiseen joulunviettoon. Oli aivan parasta vaan olla ja nauttia oikeasta talvesta oman perheen kanssa.
Että sellainen vuosi! Toisaalta tuntuu, että aika on mennyt hirvittävää kyytiä, mutta kun alan miettimään vuoden vaihtumista Balilla, tuntuu siitä olevan iäisyys – niin paljon on elämässä ollut menoa ja meininkejä. Huomenna juhlistetaan vaihteeksi vuoden vaihtumista. Olen todellakin valmis vastaanottamaan uuden vuoden, ja toivon, että se olisi vähintäänkin yhtä hyvä kuin edeltäjänsä. Ja eiköhän ole jos niin haluaa. Nyt kuitenkin juhlitaan ja sitten vasta aletaan hommiin.